Luukku 3: Idästä tuulee, lännestä tuulee

Hyvää itsenäisyyspäivää! Käytiin eilen tekemässä ruokaostokset Citymarketissa tuntia ennen sulkemisaikaa – eikä erottu! Pakko kyllä myöntää, että välillä meinasi leikata kiinni, kun kaiken maailman härköset pyörivät edessä ja HIDASTIVAT minun vauhtia. Kysyn vaan, että jos on päätetty ottaa koko kahdentoista hengen perhe mukaan ruokaostoksille, onko kaikkien pakko seisoa samalla käytävällä rinnakkain?

Härkösistä huolimatta päästiin Hönön kanssa ihan hyvissä tunnelmissa kassalle asti. Olin lastannut tuotteet hihnalle ja valmistauduin maksamaan, kun Hönö kysyi minulta, otinko muovikassia. Vastasin omalla tyypillisellä, itärajan perimäni mukaisella monisanaisella ja ilmeikkäällä tavalla: ’E.’ Jolloin, kassa päätti puuttua asiaan ja korjasi oikeaksi muodoksi ’En ottanut.’ Kassan huomiosta huvittuneena totesin, että tämän tyyppinen keskustelu oli meillä hyvinkin tuttua.

Olemme Hönön kanssa huomanneet, että Suomessakin voi olla isot kulttuurierot, kun toinen on idästä ja toinen lännestä. Ei ole yksi tai kaksi kertaa, kun Hönö on joutunut tarkistamaan minulta, että olenko vihainen, kun olen vastannut johonkin hänen mielestään töksäyttäen. Kaipa yleisimmät kommenttini ’jaa’, ’ni’ ja ’ym-h’ hänen pitkiin polveileviin kertomuksiin voi kuulostaa vihaisen ihmisen murahduksilta. Tai minun matala ja monotoninen intonaationi hänen puheen laulavan nuotin rinnalla voi vaikuttaa hieman töksäyttävältä.

Eikä liene yllätys, että se Citymarketin kassa oli samalta paikkakunnalta kuin Hönö ja hänkin suomenruotsalaista kulttuuriperimää. Jätte kiva!

P.S. Mä sain hankittua meille kotiin eilen PUNAISEN joulutähden (Hönö ei tykkää punaisesta!). Joulu, mikä ihana tekosyy! Meillä on kotona nyt kaksi minun valitsemaa elementtiä joulutähti ja keittiön kello.

-Stönö