Luukku 9: Katastrofi nimeltä joulu

Joulu on kuin kauniit uudet epäkäytännölliset korkokengät. Niiden lähellä ei pysty hillitsemään iloa, ne on pakko saada, eikä malta odottaa, että pääsee kokeilemaan. Ne on pakko laittaa heti jalkaan ja lähteä käyttämään. Luultavasti liika innostuminen saa harkintakyvyn pettämään, kengät aiheuttavat rakkoja tai särkyä joko epäkäytännöllisyyttään tai liian innokkaasta käyttöönotosta. Tämän jälkeen oma ostos kaduttaa ja ilo uusia kenkiä kohtaa luultavasti lakastuu, eikä niitä enää koskaan halua käyttää. Ne voisi mielellään palauttaa kauppaan tai ainakin laittaa kaappiin piiloon. Kenkien on ainakin minun osaltani samaa kaliiperia on joulun kanssa. Ei iloa ellei vähän itkua.

Ennen joulua jostain kumman syystä pitää käydä ainakin seuraavat asiat

1.     Työpaikalla kiertää joku tauti (flunssa, vatsatauti tai muu vastaava. Luultavasti monta tautia) ja 90%:n varmuudella saada itse sellainen.

2.     Joku asiakas vetää herneen pahasti nenäänsä juuri ennen joulua ja tekee jostain valituksen ylemmälle johdolle, niin että niin työpaikalla niin pomo kuin suurin osa työkavereista on jännittyneenä ja ilmapiiri on räjähdysalttiin stressaantunut.

3.     Jonkun asteinen perhekriisi. Yleensä aiheesta, miten joulua vietetään. Tuleeko joulukuusi, ketkä aatoksi tulee tai muuta turhaa. Tai vietetäänkö joulua ollenkaan.

Jokainen joulukriisin läpikäyneenä tietää ,kuinka kriisin kohdatessa, joulufiilis katoaa ja joulun haluisi peruuttaa (tapahtuu joka joulu ainakin kerran.). Joka jouluinen etukäteiskriisi kuitenkin on joulun pelastus. Joulukriisi nimittäin se laskee innostusta sopivasti ja odotukset joulusta tippuvat, niin melkein kaikki joulut ovat sujuneet ilman suuria riitoja tai katastrofeja.

-Hönö