Mitä jos me muutetaan maalle?!

Ruosteiset ikkunalaudat, rapistuvat maalit, tyhjät tuolit, kukikkaat kulahtaneet kankaat. Päivät kuluvat kuin tupakasta ilmaan nouseva savu. Ainoa auki olevat kahvila on Esson baari. Elämä on hidastettua ihan kuin Aki Kaurismäen elokuvasta. Sitä hidastettua elämästä huomaan haaveilevani viikoittain.

Elämä hitaus tarkoittaa myös että on helpommin hetkessä kiinni. Tuntuu kuin vapaa-aikaakin on enemmän, kun aika ei kulu kaikenlaisiin kissanristiäisiin ja pitkin kaupunkia matkustamiseen. Vaikka kaupungissa on enemmän ihmisiä ja ystäviä, silti tuntuu ettei koskaan näen ketään, tai ainakin tapaamiset pitää aikatauluttaa kuukausia ennen. Kalenterin inhoajana tämä, etukäteen järjestytty elämä tuntuu vievän sponttaanisen elämän ilon. Olisi ihanaa usein mennä vanhanaikaisesti kylään tunnin varotusajalla niin kuin minun lapsuudessani tehtiin. Kiire ja stressi aiheuttaa minussa ilottomuutta ja ahdistusta. Maalla voi rauhassa kulkea rönttösissä vaatteissa tai hiihtää kadulla ilman ihmetteleviä katseita. Usein kuitenkin minulle tulee maalla sama suuri tarve pukeutua huomiota herättävästi ja käytän maalla useimmin huulipunaa kuin kaupungissa. Kaupungissa on vaikea herättää huomiota paitsi pukeutumalla tuulipukuun shoppailu -reissullansa. Maalla voin toteuttaa tarvettani olla se ”outolintu”.

Ei maalla olo kuitenkaan pelkää auvoa ja ihanuutta ole. Minusta tuntuu elämä kaupungissa yleisesti ottaen pyörii enemmän iloisuuden ympärillä kuin mitä pikkupaikkakunnalla. Jo puheenaiheissa huomaan eron – pikkupaikkakunnalla, kun ikäjakauma on aika vanhuspohjaista tuntuu, että ensimmäiseksi kylään mennessä käydään läpi ketä on kuollut. Myös naisten työpaikat taitaa olla pääasiassa vanhushuollossa. Talvi on kaupunkia pidempi ja pimeämpi, vaikka kesä on maalla ihana.

Kerran olen jo kiirettä lähtenyt pakoon pikkupaikkakunnalle ja puolen vuoden jälkeen tullut maitojunalla takasin kaupunkiin. Ihan ei muutto Helsingistä maalle enää yhtä lennokaasti tapahdu kuin nuorempana ja muuttoa tarvitsee pohtia tarkasti.

 

Maalla asumisen plussat:

–       Kaunis luonto lähellä

–       Tunnelma

–       Hiljaisuus

–       Edullisuus

–       Hitaus ja läsnäolo

–       On aikaa itselle ja toisille

–       Sponttaanius

–       Kesäyöt

 

Vaikea ja mielenkiintoinen valinta. Mutta niin tai näin – elämä on ihanaa!

-Hönö