Rakkauspommittaja Israelista
Päiväkodin joululomat alkoivat, mikä tarkoitti kolmea viikkoa lasten kanssa ilman päivähoitoa. Olimme sopineet lasten isän kanssa lomien jakamisesta niin, että olisin vapaalla uudestavuodesta tammikuun ensimmäisen viikon loppuun. Siispä lomat alkoivat, ja kotisohvalla illan hämärässä päätin pyhittää vapaa-aikani lasten nukkuessa uusien deittisovellusten avaamiselle ja vanhojen päivittämiselle.
Poistin Tinderin, latasin Hingen ja päivitin Bumbleani. Vastaan tuli toinen toistaan luotansa poistyöntävämpiä naamoja, joten päivitin Bumbleni versioon, jossa voisin selata ulkomaalaisia vaihtoehtoja. Suuntasin sohvamatkalle Lähi-Itään, ja ja jopa muuttui sovellus mielenkiintoisemmaksi! Samalta seisomalta latasin Raya-nimisen sovelluksen ja aloin odottelemaan hyväksyntää heidän käyttäjäkseen. 24 tunnin kuluttua minut hyväksyttiin sisälle Rayaan. Johtuneekohan vain algoritmeistä, mutta Raya vaikutti kuin karkkikaupalta muihin deittisovelluksiin verrattuna – heti tuli suomalaisia kuumiksia kuten Samuli Edelmann ja kumppanit vastaan, ulkomaalaisten namupalojen lisäksi.
Eipä aikaakaan, kun vastaani tuli profiili, jossa ukolla näkyi kuvissa yllään juuri samoja brändejä, joita minä käytän. Hänellä oli ihana parta ja näytti hieman vauraalta daddyltä. Hän tosin oli vaaleampi, kuin mistä yleensä tykkään. Tiedoissa luki PhD ja yrittäjä, joten ajattelin että älyllinen olentokin vielä. Profiilista tuli fiilis, että meillä voisi olla muutakin yhteistä kuin mieltymys ylihintaisiin brändeihin. Hänen lokaationsa näytti olevan Israelissa. Vaikken antisemitisti olekaan, en ollut koskaan aiemmin deitannut Israelilaisia. Matchasimme, ja tästä alkoi kaksi viikkoa kestänyt rakkauspommitus.
Ukko soitteli minulle Whatsappilla videopuheluita, kirjoitteli, lähetti ääniviestejä ja tunnusti ihastustaan hyvin nopeasti. Mulle se oli vähän sellaista viihdettä pitkän joululomarupeaman ratoksi. Toki tämä huomion määrä oli myös tavallaan imartelevaa – joskin hämmentävää. Hän halusi kovasti kuulla tunteistani, ja pyysi kutsuvan häntä hellittelynimillä. Tämä oli mielestäni jokseenkin ”fucked up”, mutta lähdin mukaan leikkiin.
Tämänhetkinen filosofiani kuuluu: mikäli annan miehelle kallisarvoista aikaani, maksan itse lystin ja mies ei kykene antamaan minulle huomiota, saati orgasmia – silloinhan jään miinukselle. Jos matkan tarjoaminen on ainut, mitä miehellä on annettavana – olkoon se niin.
Olin päättänyt lähteväni reissuun heti uutenavuotena, ja bookkasinkin matkan Italiaan. Herra Israel ehdotti tapaamista Kreikassa tammikuun ensimmäiselle viikonlopulle, joten päätin maustaa Italian matkaani ja nappasin lennot Kreikkaan. Muutaman viikon ”pommituksen” jälkeen aloin pikkuhiljaa ihastumaan herraan, ja itselleni epätyypilliseen tapaan totuin kutsumaan häntä hellittelynimin.
Suomalaisena naisena minulle on edelleen vaikeaa olla jakamatta kustannuksia, mutta yritän totutella pois liiallisesta ”itsenäinen nainen” -stigmasta. Sillä kun ei ole mitään tekemistä itsenäisyyden kanssa, että ukko maksaa. Ainakaan minun tapauksessani – kuulun Suomen mittapuussa erittäin hyvätuloisten joukkoon, vaikken itseäni vauraaksi kutsuisikaan. Suomen mittapuu kun on noh, jokseenkin humoristinen. Toistaiseksi olen kuitenkin pitänyt kynsin ja hampain kiinni siitä, että maksan omat lentoni. Viimeisimmän kokemuksen siivittämänä kyseenalaistan tätäkin valintaani. Tämänhetkinen filosofiani kuuluu: mikäli annan miehelle kallisarvoista aikaani, maksan itse lystin ja mies ei kykene antamaan minulle huomiota, saati orgasmia – silloinhan jään miinukselle. Jos matkan tarjoaminen on ainut, mitä miehellä on annettavana – olkoon se niin.
Lensin Kreikkaan päivää ennen Israelia. Hän oli bookannut meille toiveideni mukaisen hotellin. Kiireisenä liikemiehenä hotellien selvitys jäi minulle, siispä valitsin lokaation toiseksi parhaimman vaihtoehdon. Hotellin vastaanotossa minua odotti kukkakimppu, suklaarasia ja viesti herra Israelilta: ”My dear xxxxx, this is just a small welcome gift from me, I hope you like it and see how much I’m looking forward to seeing you tomorrow, Yours xxxx”
Tällainen huomionosoitus tuntui tietenkin imartelevalta; kukaan ei ollut koskaan tehnyt vastaavaa minulle. Tämä kuulostaa niin laimealta, olen kai deitannut äärimmäisen epäromanttisia miehiä, mutta ihan tosissaan. Kuitenkin, kokoajan sisimmässäni tiesin, että tämä tulee päättymään yhtä nopeasti kun alkoikin. Siispä päätin heittäytyä hetkeen. Israel halusi tietää samantien, kun olen saapunut hotelliin. Hän halusi oikeastaan tietää kymmenen minuutin välein, mitä teen ja kenen kanssa olen. Juu SUS, mutta en välittänyt. Olin salaa kaivannut elämääni huomiota, ja ajattelin että tämä ylimalkainen määrä huomiota oli nyt vastaus toiveisiini.
Minuutteja ennen hänen saapumistaan löysin itseni polviltani hotellihuoneen lattialta Guccin jättimäinen boyfriend -t-paita päälläni nauramassa hysteerisesti ystävieni WhatsApp-viesteille ”Nyt vittu tuut ylös sieltä lattialta, et todellakaan venaa sitä nelinkontin jossain vitun lattialla”
Herra Israel jatkoi kukkapuskan vastaanottamisen jälkeen kysymällä, mistä parfyymeistä tykkään – hän halusi ostaa minulle parfyymin lahjaksi. Vastasin Amouagen olevan suosikkini – sitä ei kuulemma löytynyt Tel Avivin lentokentältä (juu eipä varmaan). Kerroin tykkääväni myös Armani Priven tuoksuista.
Herra Israelilla oli hyvin tarkat toiveet siitä, kuinka kaikki tulisi tapahtumaan. Koko homma alkoi tuntumaan hyvin käsikirjoitetulta. Hän toivoi minun tekevän juustoisen Spotify-playlistin meille ja laittavan sen soimaan juuri ennen kun hän saapuisi hotellihuoneeseen. Hän pyysi, että odottaisin häntä alasti nelinkontin hotellihuoneen lattialla, ja hänen tullessa huoneeseen hän heittäisi minut naama edellä seinää vasten ja ottaisi minut takaapäin. Tämä kaikki kuulosti minulle kovin epäkäytännölliseltä. Ehdotin, josko nyt ainakin laittaisin jotain kivaa päälleni. Hän toivoi, että laittaisin päälleni ”boyfriend” -t-paidan ja olisin ilman pikkuhousuja.
Minuutteja ennen hänen saapumistaan löysin itseni polviltani hotellihuoneen lattialta Guccin jättimäinen boyfriend -t-paita päälläni nauramassa hysteerisesti ystävieni WhatsApp-viesteille ”Nyt vittu tuut ylös sieltä lattialta, et todellakaan venaa sitä nelinkontin jossain vitun lattialla”
Israel saapui huoneeseen, ja olin edelleen polvillani lattialla naurupuuskan jälkimainingeissa. Katsoimme toisiamme ja kysyin, josko voisin nousta lattialta. Suutelimme ja aloimme harrastamaan normiseksiä sängyssä. Hänellä oli jalassaan Balenciagan tennarinsa koko aktin ajan, mikä oli jokseenkin hämmentävää. Hänellä oli jättimäinen möhömaha ja hänen ympärileikattu normikokoinen peniksensä jäi vatsan varjoon. (Tietenkin olin tutkinut aihetta juuri ennen tapaamistamme: Koko maailman kattavassa peniksen koko -listauksessa Israel on sijalla 88 ja Suomi 89.)
Israel oli pyytänyt minua bookkaamaan kivat ravintolat kummallekin illalle; eli perjantaille ja lauantaille. Toiselle illalle olin varannut mielenkiintoisen fine dining -vaihtoehdon ja toiselle Michelin-ravintoloissa työskennelleiden kokkien perustaman mielenkiintoisen bistro-vaihtoehdon. Tuona ensimmäisenä päivänä siis suuntasimme ensin kävelylle ympäri kaupunkia, hän pyysi minua tägäilemään itseään Insta-sisältöihini (mikä oli aivan älyttömän outoa, mutta samalla vahvisti fiilistä että oi, hän on oikeasti ihastunut…)
Vietimme kivan illan. Illan päätteeksi hän alkoi huolehtimaan Patek Philippen kellostaan; kellossa oli kuulemma jotain vikaa. Hän stressaili kelloa koko loppuillan ja tunnelma kuoli sen mukana. Mennessämme nukkumaan, hän käänsi selkänsä ja alkoi hermoja raastava kuorsaus. Hän kuorsasi kovempaa, kuin ex-aviomieheni! En nukkunut juurikaan koko yönä.
Aamu sarasti ja sen myötä heräsin muuttuneen miehen vierestä. Ehdotin aamupalaa, johon Israel vastasi ettei syö aamuisin. Ei puhettakaan siitä, josko haluaisin kuitenkin syödä jotain. Hänellä oli kiire päästä etsimään tietynlaista ruuvimeisseliä, jolla aikoisi itse avata 150 tonnin arvoisen kustomoidun Patekkinsa. Tämä on arvatenkin viimeisin asia, jota kenenkään tulisi itse tehdä. Muistutin häntä myös siitä, että Loppiaisen vuoksi kaupat tulisivat olemaan kiinni. Hänen huonotuulisuutensa lisääntyi. Vietin seuraavat tunnit juosten hänen perässään paikallisessa China Townissa kysellen ruuvimeisseleitä. Kellon ollessa lähempänä kahta, ehdotin josko mentäisiin syömään. Tässä vaiheessa viimeinenkin lämpö, läheisyys ja huomioiminen oli karissut pois herra Israelista. Yleinen tunnelma oli kylmä ja lannistunut. Illalliseen mennessä yritin viimeisiin asti pitää fiilistä yllä. Illan lopussa hän totesi tuntevansa olonsa kipeäksi. Kymmeneltä illalla hän sanoi menevänsä nukkumaan, sammutti hotellihuoneen valot, kääntyi kyljelleen poispäin minusta ja alkoi sama, jo tutuksi tullut maailmanlopun kuorsaus.
Herätessäni aamukuudelta lennolle, sanoin Israelille heipat ja suuntasin kohti Italiaa vievää konetta silmät ristissä, kahden nukkumattoman yön jälkeen. Haluaisinpa kertoa, että olin valvonut kaksi yötä harrastaen eläimellistä seksiä. Totuus on se, että olen saanut orgasmin ilmielävän miespeniksen kanssa viimeksi heinäkuussa 2023. Kiitos vibraattorin ja hyvien kädentaitojeni, en kuitenkaan ole elänyt orgasmitta. Tämä kokemus ei kuitenkaan vahvistanut libidoani.
Totuus on se, että olen saanut orgasmin ilmielävän miespeniksen kanssa viimeksi heinäkuussa 2023. Kiitos vibraattorin ja hyvien kädentaitojeni, en kuitenkaan ole elänyt orgasmitta. Tämä kokemus ei kuitenkaan vahvistanut libidoani.
Lähdettyäni en juuri kuullut Israelista. Hän kysyi, kuinka voin ja kysyin saman takaisin. Matkalla takaisin Tel Aviviin hän sanoi kuuntelevansa playlistiamme. Kertoessani olevani vapaa taas viikon kuluttua, hän vastasi katsovansa aikataulujaan, johon vastasin ”ookay”. Tämä jäi viimeiseksi viestikseni hänelle, enkä kuullut hänestä sen koommin. Ymmärsin, mistä oli ollut kyse: Kyseessä oli rakkaustrippi – ja downerit olivat verrattavissa pahimman luokan pirirallin jälkimaininkeihin. Selviydyin kokemastani neljässä päivässä. Eniten kuitenkin painoi arkeenpalaaminen väsyneenä, ilman kahden yön unia.
Olin kuitenkin päättänyt, että vuoteni tulee olemaan seikkailuntäyteinen, joten kuin taikaiskusta eräs Libanonilainen tuttavani ehdotti tapaamista Pariisissa seuraavalle viikolle. Olimme pitäneet yhtä tuttavan kanssa jo kahden vuoden ajan, mutten ollut ehtinyt tai halunnut tavata häntä aiemmin. Tällä kertaa päätin tarttua hetkeen – se tuntui enemmän kuin tarkoituksenmukaiselta deittailtuani hänen naapuriaan. Tästä seikkailusta kerron seuraavassa postauksessa.