Dohan prinssi, täältä tulen
Blogin lukijat tietävät alkuvuoden seksisaldoni aktiivisista deittailuyrityksistä ja matkoista huolimatta jääneen samalle tasolle, kuin sellaisessa hieman ummehtuneessa avioliitossa konsanaan. Onko sitten libidoni kuollut kuukausien Ozempic-kuurin vai kokemusteni siivittämänä? Ajattelin, että nyt kun ensimmäistä kertaa tänä vuonna lähden reissuun ilman selkeää treffi-agendaa, tapaan luultavasti sen jalkani alta muun kuin tyrmäystippojen ansiosta vievän libidoni herättäjän.
Kerrottakoon heti alkuun, että matka Qatarin pääkaupunkiin Dohaan ei alkanut sillä, että jotain lorahti housuun lentokoneessa. Tällä kertaa ei totta tosiaan ollut menkkoja. Jätin kuitenkin sokeroimatta täysin brassiksi, sillä uskon liian täydellisyyden eväävän viimeisetkin seksihaaveet. Kaikki naiset tietävät sen klassisen, että silloin sitä melaa heiluu, kun on kerrankin karvainen toosa, rumat alkkarit ja noh -menkat.
Saavuttuani Dohaan, Pariisissa alkuvuonna tapaamani uusi ystäväni oli minua vastassa naapurinsa kanssa. Ystäväni on itseäni nuorempi, hieman alle kolmekymppinen nainen, ja hänen naapurina nelikymppinen mies. Kummatkin kotoisin Lähi-Idän maista. Yövyin ystäväni luona ensimmäiset yöt, minkä jälkeen siirryin yhteen äärimmäisen mukavaan luksushotelliin. Täytyy sanoa, että Dohasta löytyi aivan upeita resortteja järkihintaan! Tällaisina hetkinä aina mietin, että olisipa kiva jakaa kulut jonkun kanssa puoliksi. Siis näitä perinteisen parisuhteen plussapuolia. Toisaalta, kun sitä on aina tottunut maksamaan kaiken kokonaan itse, niin eipä sellaista sillä tavalla osaa haikailla.
Kaikki naiset tietävät sen klassisen, että silloin sitä melaa heiluu, kun on kerrankin karvainen toosa, rumat alkkarit ja noh -menkat.
Ystäväni naapuri vei meidät Moto GT -tyylisiin moottoriurheilukisoihin ja oli tavallaan mielenkiintoista kokea tällaista ensimmäistä kertaa. Olimme etukäteen puhuneet ystäväni kanssa, että otetaan ihan rento viikonloppu; ei kreisibailausta. Tilanne eskaloitui päätyessämme paikalliselle teknoklubille, jossa innostuimme tilaamaan Libanonilaisille tuttuja Martini-shotteja. Minähän suomalaisena muijana kuvittelin kestäväni shotteja. Siihen kylkeen toki nautimme pidempiäkin drinkkejä. Sitten tulikin black out ja heräsin seuraavaksi ystäväni sängystä vaatteet päällä. Sain pakokauhun ja olin varma, että minut oli huumattu. Kävin kurkkaamassa olohuoneeseen ja näin ystäväni harrastamassa eläimellistä seksiä naapurinsa kanssa. Pakkasin kamani, könysin taksiin ja hurautin bookkaamaani hotelliin.
Ennen lumoutumista Martini-shoteista, muistan nähneeni ympärilläni toinen toistaan komeampia Libanonilaismiehiä. Olin kuin karkkikaupassa, mutta viina 6, miehet 0. Mitä voin sanoa.
Pohdin, onko minut tosiaan huumattu? Ajattelin, että olinpa ainakin onnekas ettei mitään käynyt. Vuodatin kokemusta Emiraateissa jo yli vuosikymmenen ajan asuneelle ystävälleni, joka kysyi nätisti: ”Kuinkas monta shottia ja drinkkiä joit?” Hän muistutti, että näissä maissa ei sillä lailla säästellä viinan kanssa. Hänellä ei koskaan ole ollut black-outin kaltaisia kännikokemuksia muualla kuin Arabi Emiraateissa. Minun oli myönnettävä itselleni, että ”ei, sinua ei ole huumattu. Olet vain juonut kuin sieni.” Ennen lumoutumista Martini-shoteista, muistan nähneeni ympärilläni toinen toistaan komeampia Libanonilaismiehiä. Olin kuin karkkikaupassa, mutta viina 6, miehet 0. Mitä voin sanoa?
Mikäli rakas lukijani, ei ole vielä tullut selväksi, niin heikko kohtani (viinan lisäksi) ovat Libanonilaismiehet. Muut kansalaisuudet eivät vain kiinnosta. En tiedä, onko tämä verrannollinen fiksaatio kirjoilla elävien viehätykseen tiettyihin aihealueisiin kuten juniin tai dinosauruksiin. Elän itsekin ADHD:n kanssa, ja ehkä minun juttuni on spesifisti Libanonilaismiehet. He ovat vain niin kauniita, karvaisia ja tummia. Heidän asenteensa on YOLO, ja he ovat aina valmiita nousemaan kaikesta siitä paskasta mitä milloinkin velloo heidän maassaan. Siinä kokonaisuudessa kohtaavat asenne, ulkonäkö ja kulttuuri, jotka sopivat yhteen kanssani.
Ehkä minun juttuni on spesifisti Libanonilaismiehet. He ovat vain niin kauniita, karvaisia ja tummia. Heidän asenteensa on YOLO, ja he ovat aina valmiita nousemaan kaikesta siitä paskasta mitä milloinkin velloo heidän maassaan.
Seuraava matkani kohdistuu Turkin Izmiriin Istanbulin kautta jo muutaman viikon kuluttua. Kyseessä ei ole seksiturismi, mutta kunnon kebab kyllä maistuisi. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin – sitä ennen, ASK ME ANYTHING ja paljasta oma miesmieltymyksesi kommenteissa!