Kerran kesällä sahalla

Elokuun viimeistä viedään ja sen kunniaksi pakkasin kesävaatteet ja -kengät tänään takaisin kellariin ja kannoin välikausivaatteita kaapin täytteeksi. Mieheni ei voi ymmärtää vaatteiden edestakaisin roudausta ollenkaan, mielestäni homma toimii hyvin ja sen myötä kaksion kaapitkin riittävät kuhunkin sesonkiin mainiosti. Viikonlopun siivouspäivä tosin turvotti kaappeja taas yhden kassillisen verran(tosin mahtavia löytöjä!), joten jotain pitää laittaa taas vanhoista kiertoon. Loputon ruletti siis.

Nämä postauksen kuvat eivät liity vaaterulettiin eikä mahtavan siivouspäivän tunnelmaankaan millään tavalla vaan ovat tunnelmia kesän sahakeikalta. Kuulostaa kummalliselta, mutta mökille tarvittiin terassilautaa ja sitä haettiin lähimmältä sahalta, joka sattuu sijaitsemaan muutaman kilometrin päässä. Keskellä maalaismaisemia siis. Itseäni kiinnosti terassilautojen sijaan kuitenkin uinuva sahapihamiljöö, jossa asiat ovat olleet samoilla sijoillaan viimeiset 30 vuotta.

Kierrätys toimii maaseutumeinigillä, kuten nämä takapihan loisteputkikasat antavat osviittaa. Muutaman vuoden(!) loisteputket siinä odottaa ehkä maatumistaan.