Vielä kerran häissä
Häätunnelmaa parin viikon takaa ja ihan Englannista asti. Mieheni kanadalainen pikkuserkku vietti häitään brittiläisen miehensä kanssa pienessä ja idyllisessä Stratford-Upon-Avon nimisessä kaupungissa lähellä Birminghamia. Pitihän sinne lähteä, kun kutsu kävi ja elokuun alkuun sattui oiva sauma juuri sellaiselle kaupunkimatkalle, jossa lapsi jää mummolaan hoitoon. Varsinaista A-luokan matkailua:D
Päätimme kuitenkin jostain kumman syystä majoittua Birminghamiin ja viettää nimenomaan siellä enemmän aikaa, vaikka matkalla valinta osoittautui kyllä aivan vääräksi. Nimenomaan tämä idyllinen kylä olisi ollut se, jossa loma kannattaa viettää. Kuten aiemmin jo postasinkin, ei Birmingham tarjonnut hirveästi mitään nähtävää. Kylässä tai tässä pienessä Stratford-Upon-Avonin(onkohan niillä joku lyhenne tälle!?) kaupungissa ei asu virallisesti kuin muutama kymmenen tuhatta asukasta, mutta turisteja siellä käy useampi miljoona vuodessa. Kyllä, miljoona(!). Syy siihen on Shakespeare, joka on syntynyt, asunut ja kuollut juuri tässä kyseisessä kylässä. Turistilasteittain mm.japanilaisia tulikin tästä nimenomaisesta syystä vastaan kylänraitilla vähän väliä. Itse kylä oli suht nopeasti kierretty, mutta Shakespearen ympärille oli kyhätty talokierrosta useammassa kohteessa, näytelmää ja ihan nyt kaikkea mikä liittyy kyseiseen merkkihenkilöön. Hassua oli myös se, että meidän ketjuhotelli Travellodgessa (peruskauraa, mutta suositeltavan siisti) maksoi tismaalleen samanlainen huone Birminghamissa 32£ ja Strad-Upon-Avonissa 78£(kurssi 1,3€)!! Vähän Sheakpeare lisää siis.
Mutta jos kaupunki oli idyllinen niin oli kyllä tuo varsinainen hääpaikkakin! Oikein kartanotunnelmaa brittiläiseen tyyliin. Kyllä kelpasi Cosmopolitanit kohottaa alkudrinkkeinä kartanon puutarhassa. Häälookin olin koostanut ihan omasta vaatekaapista ja se toimi tosi hyvin tällaisissä kesähäissä. Juhlavuutta lisäsi silkkisen mekon nilkkamittainen pituus. Mekon olin löytänyt aiemmin kevätatalvella ihan Lindexin loppualeista, silloin kun häistä ei ollut vielä tietoakaan eikä mekon tulevasta käyttötarkoituksesta. En vain voinut jättää mielettömän ihanaa mekkoa kauppaan, kun sen oli sentään suunnitellut itse Matthew Williamson ja hintalappukin näytti finaalialeissa kokonaista 15€, ovh. oli kuitenkin sen 149€! Mietin pitkään tarvetta jonkinlaiselle lämmikkeelle ja lopulta nappasin mukaan harmaan cashmere-neuletakin, mutta onneksi hääpaikalla oli lämmintä eikä pitkähihaiselle ollut tarvetta.
Kengät löysin muutama viikko ennen häitä Suvilahden kirpparilta, vanhat kotimaiset hopeiset remmisandaalit, jotka oli korkeasta korostaan huolimatta tosi mukavat jalassa. Vanhan Marimekon syvänsinisen samettisen klipsilaukun samoin paikalliselta nettikirpparilta just ennen häitä. Kaulassa oli vielä paksu hopeinen krääsäkoru, kirpparilta sekin, näyttävä jo itsessään. Mieleen häistä jäi leppoisa meininki ja ikimuistoinen matka!