Ylijäämäangsti

Vaikka yritetään tehdä täsmäannoksia ja syödä kiltisti edellisten päivien jämiä pois, biolaari pullistelee silti. Sekös surettaa, etenkin kun tietää, että fiksummalla suunnittelulla voisi pienentää turhaa ruokahävikkiä tuntuvasti. Mulla olisi aivan mainio idea ruoanjämien kadottamiseen (koira), mutta en saa lupaa. Koira kun kuuluu niiden lukuisien asioiden joukkoon, jotka voivat tapahtua vasta sitten siinä seuraavassa asunnossa. Huokaus. 

Ennen koiraa on siis pakko yrittää olla luova. Toivon joskus olevani sellainen supermartta, joka kaapii kaappien perältä purkit ja tölkit piirakantäytteisiin ja toisella kädellä piilottaa edellispäivän pyttipannut aamupuuroon niin taitavasti, etteivät mies ja lapset edes huomaa. Onkohan sellaiseen kursseja? 

Pari hyvää niksiä mulla olisi jakaa. Ensimmäinen oli lapsuudenkodissa käytössä ahkeraan; kun maitoa on menossa paljon vanhaksi, paistetaan lettuja tai tehdään uunipuuroa. Toinen niksi tarttui joskus naistenlehdestä mieleen ja näyttää tältä: 

Perunamuusia kun aina jää vääränlainen määrä yli. Eikä peruna missään muodossa ole mielestäni parhaimmillaan seuraavana päivänä mikrotettuna. Jalostan siis ylijäämämuusin aina helpoksi herkkuiltapalaksi;

Jämämuusirieskat

-peruna- tai muuta muusia, tai vauvalle tehtyä sosetta. Kuvan rieskoissa juuresmuusia, jossa perunan, porkkanan ja lantun lisäksi valko- ja keltasipulia.
-kananmuna
-auringonkukansiemeniä
-jauhoja
(-piimää)
-oliiviöljyä

Sekoita kylmän muusin sekaan kananmuna ja siemenet (sekä piimä), lisää jauhoja niin, että saat aikaan paksuhkon taikinan. Jaa haluamasi kokoisiksi kikkareiksi pellille, taputtele rieskat jauhotetuilla sormilla lättäniksi. Sipaise pintaan oliiviöljyä ja pistele haarukalla. 
Paista 200 asteessa kunnes rieskat saavat vähän väriä. 
Helppoa ja herkkua ! 

*

Vaikka meillä syödään muuseja verraten usein, kaipaisin lisää helppoja jatkojalostusvinkkejä.
Miten teillä hyödynnetään jämät?