Juhlista toiseen

Viime viikonloppu oli juhlaa.

Lauantaina vietimme Jonaksen äidin ja hänen miehensä kuparihääpäivää  (12,5 vuotta naimisissa). Tanskassa on tapana juhlia hääpäivää, kun yhteisiä vuosia on 12,5 , 25 ja 50. Kuparihääpäivä on täällä siis  iso juhla, johon kutsutaan sukulaisia, ystäviä sekä naapureita – ovet ovat avoimet aamusta iltamyöhään. Meillä oli aikainen herätys, sillä kokoonnuimme jo klo 6.30 heidän talonsa eteen. Jonaksen sisarukset olivat tulleet paikalle vielä aikaisemmin ja  asetelleet perinteisen ”kukkakaaren” ovensuuhun. Koska yhteisiä vuosia on 12,5 , kaari ulottui puoleenväliin. Kello seitsemältä, kun paikalla oli enemmän porukkaa, aloimme hakkaamaan kattiloita herättääksemme pariskunnan. Pian he ilmestyivätkin ovensuuhun matchaavissa pyjamissa kuuntelemaan musiikkia, jota soitimme heille. Minä tunnetusti liikutun ihan kaikesta, joten vollotin silmät päästäni. 😀  Musiikkiesityksen jälkeen vieraat kutsuttiin sisälle aamupalalle. Sen jälkeen ohjelmassa oli seurustelua, ruokaa ja juomaa. Me lähdimme kotiin alkuillasta, mutta juhlat jatkuivat tanskalaiseen tapaan  yöhön asti.

Sunnuntaina juhlittiin äitienpäivää. Ajelimme aamusta Ellinge Lyng -rannalle mieheni järjestämälle piknikille. Sää oli aurinkoinen ja lämmin – harmi vain, että aurinkorasva unohtui kotiin ja kirjoittelen täällä edelleen otsa ja nenä punaisena. Hauskan rantapäivän jälkeen halusimme vielä nauttia ihanasta kelistä, joten tulimme kotiin grillaamaan. Illalla sain kukkia, suklaata ja kauniin Kalevala -korun. Ilman kaikkea tätä hemmotteluakin päivä olisi ollut onnistunut, sillä sain viettää sen parhaiden tyyppien kanssa. Olen tosi kiitollinen, että minulla on terve pieni tytär, joka on täynnä elämäniloa ja temperamenttia. Esther on oppinut myös sanomaan ”I love you”. Äitienpäivänä hän heitti tahallaan maidot lattialle ja sotkua siivotessani hän halasi minua takaapäin huutaen ”I love you!”. Kuka lie opettanut nämä taikasanat äidin lepyttämiseen? Isänsä tytär?

Täällä on palattu arkeen juhlaviikonlopun jälkeen. Jonas on edelleen kotona sairaslomalla minun seuranani ja Esther nauttii kavereiden seurasta vuggestuessa. Tänäänkin bestis Valdemar oli ikkunan takana odottamassa Estheriä ja hoitajan tullessa hakemaan Estheriä pihalta (koronatoimenpide), juoksi Valdemar halaamaan häntä. ”Malmemaasta” puhutaan myös paljon kotona, mikä on hellyyttävää. Arki jää tosin hieman lyhyeksi tällä viikolla, sillä minulla on enää tämä päivä töitä ja päiväkoditkin ovat loppuviikon kiinni. Kivoja tällaiset ”yllätysvapaat”, olen nimittäin tosi huono muistamaan pyhäpäiviä. Muutaman kerran pomoni on  huomannut minun olevan onlinessa vapaapäivänä ja lähettänyt minulle viestiä, että muistithan, että tänään ei tarvitse työskennellä 😀

Aurinkoista viikkoa Suomeen, täällä sataa vettä!