Vug-ge-stue!

”Vug-ge-stue, vug-ge-stue!”

Näin meillä huudetaan aamuisin eteisen oven edessä ja odotetaan kärsimättömästi, että minä olen valmis lähtemään.

En muista yhtäkään aamua, jolloin Esther ei olisi halunnut lähteä päiväkotiin. Päinvastoin joskus viikonloppuisin tulee itku, kun selitämme hänelle vuggestue – huudahdusten jälkeen, että tänään ollaankin ihan vaan kotona, vuggestuen ovet ovat kiinni. Onhan se nyt vähän tylsää olla vain äidin ja isän kanssa kotona, kun hoidossa olisi monta pientä leikkikaveria!

Tanskassa on hyvin yleistä, että lapset menevät päiväkotiin jo alle vuoden ikäisinä. Esther oli 10 kuukauden ikäinen aloittaessaan vuggestuessa (suomeksi kehtohuone). Suomessa moni kauhisteli, miten niin pieni pärjää hoidossa, mutta meillä on onneksi mennyt kaikki hyvin. Alussa tietenkin uusi rytmi ja ihmiset vaativat totuttelua, mutta mielestäni tyttäremme sulautui osaksi päiväkotiperhettä melko nopeasti ja kivuttomasti. Nykyään hän ei ole enää porukan pienin, sillä nuorin on tällä hetkellä 9 kuukauden ikäinen. Esther tykkää, kun saa hoivata ”vauvaa”.

Tanskassa päiväkoti jaetaan kahteen ryhmään: vuggestue (0-3 -vuotiaat) ja børnehave (3-6 -vuotiaat). Estherin ryhmässä on tällä hetkellä 14 lasta, tosin muutama lapsista on kotona koronatilanteen vuoksi. Maksamme päiväkodista noin 460 euroa kuukaudessa. Toisin kuin Suomessa,Tanskassa päiväkodeissa ei yleensä tarjoilla lämmintä ruokaa lapsille, vaan jokaisella on omat eväät. Iltaisin teen Estherille aina kolme madpakkea: aamun hedelmäboksi, lounas ja iltapäivän välipala. Myönnän, että ensimmäisenä vuggestuepäivänä kävin kurkkaamassa, mitä muiden lasten lounasbokseissa oli. Suomessa olen tottunut siihen, että päiväkodeissa ja kouluissa saa ruuan, joten en tiennyt, mitä tuon ikäiselle tulisi antaa evääksi ja kuinka paljon. Vinkkejä olemme saaneet myös vuggestuen henkilökunnalta, kun Esther on annoskateuksissaan himoinnut muiden ruokia.

Vuggestuessa on erilaisia teemaviikkoja, mutta päivärytmi toistuu samanlaisena. Leikkiä, aamuhedelmät, ulkoilua, lounas, päiväunet, leikkimistä ulkona tai sisällä ja iltapäivän välipala. Meidän päiväkodissamme on viileä ulkorakennus, jossa lapset nukkuvat päiväunet vaunuissa. Vanhemmat saavat vuggestue – sovelluksen kautta tiedon, kun lapsi menee nukkumaan ja herää. Lisäksi henkilökunta lisää sovellukseen kuvia päivän tapahtumista. Tämä on mielestäni tosi kiva! On mukava käydä työpäivän aikana katsomassa, mitä vuggestuessa tapahtuu ja miten iloiselta oma lapsi (ainakin yleensä) kuvissa näyttää.

Korona on vaikuttanut jonkin verran päiväkodin arkeen. Muutaman todetun tartunnan vuoksi, vuggestue on ollut kiinni pari kertaa. Juhlia ja retkiä ei ole järjestetty, lapset viettävät  mahdollisimman paljon aikaa ulkona, hygieniaan on kiinnitetty enemmän huomiota ja vanhemmilla tulee olla maskit, kun viemme tai haemme lapsiamme. Vanhemmat eivät saa tulla sisälle päiväkotiin, vaan soitamme ovikelloa ja hoitaja tuo/hakee lapsen. Henkilökunnalla ei ole maskipakkoa, enkä ole nähnyt heistä yhdenkään käyttävän sitä.

Vaikka Estheristä on kiva olla vuggestuessa, on hän tosi iloinen myös, kun haemme hänet kotiin. Eilinen oli tosin poikkeus, sillä kotiin palasi vihainen, pieni tyttö. Jonas oli hakenut hänet juuri silloin, kun oli hänen vuoronsa pyöräillä pihan parhaalla ”moottoripyörällä” –  huono ajoitus, dada!

Kello onkin jo sen verran, että pian tunteja kestänyt  hiljaisuus päättyy, työläppäri sulkeutuu ja perhe tulee taas kotiin. :)