Yksi perhe, kolme kieltä

Meidän perheessämme puhutaan kolmea kieltä: englantia, tanskaa ja suomea. Englanti on alusta asti ollut minun ja mieheni yhteinen kieli, mutta tyttäremme syntymän jälkeen olemme käyttäneet enemmän myös omia äidinkieliämme.

Minusta on ihanaa höpötellä suomeksi joka päivä! Aiemmin puhuin suomea ainoastaan perheeni ja ystävieni kanssa eli parhaimmillaan noin muutaman kerran viikossa. Nykyään minulla on työpaikka, jossa on muutama suomalainen kollega sekä suomalaisia asiakkaita, joten saan puhua suomea sekä töissä että kotona. Mahtavaa! Mieheni sukulaiset kuuntelevat aina hämillään, kun juttelen tyttärellemme omaa salakieltäni. He eivät kuulemma ymmärrä sanaakaan. Mieheni sanavarastoon on sen sijaan tallentunut useita suomalaisia sanoja lapsemme syntymän jälkeen. Hän puhuu myös jonkin verran suomea Estherille: ”nukkumaan”, ”pesulle” ja ”ruokaa”. Voi ei, menetämmekö pian salakielemme?

Esther on pian 1,5 -vuotias. Vaikka kotona pääkielemme on englanti ja tyttäremme ymmärtää sitä, englanninkielisiä sanoja hänen sanavarastossaan ovat ainoastaan ”mama” ja ”dada” (meistä ei tullutkaan äiti ja far niin kuin oletimme). Tanskalaisia sanoja hän osaa paljon. Lisäksi hän kykenee muodostamaan tanskaksi lyhyitä lauseita, kuten kymmeniä kertoja päivässä toistuvan ”det er Esthers!/ det er min!”. Suomenkielisiä sanoja hän osaa myös melko paljon. Välillä Esther sekoittaa kielet yhteen, esimerkiksi tutti (tanskaksi sut) on aika usein nykyään sutti!

Tyttäremme on tanskankielisessä päiväkodissa, vuggestuessa. Minusta tuntuu, että nykyään melkein päivittäin hän kotiin tullessaan yllättää meidät ja sanoo jotain uutta tanskaksi. Uskon, että se on päiväkodin ansiota, sillä Jonas ei puhu paljon tanskaa kotona. Joten mange tak heille! Päiväkodin henkilökunta on kertonut meille, että Esther ymmärtää tanskaa hyvin ja on oppinut paljon uusia sanoja. He toivoivat meiltä myös listaa Estherin käyttämistä suomalaisista sanoista käännöksineen, jotta voivat tukea ja ymmärtää häntä paremmin. Tutti ja kakka ovat tulleet jo tutuiksi – päiväkodin henkilökunta ei varmasti osannut aavistaa, että oppisivat jonain päivänä suomea! Lapset tietenkin toistavat myös kuulemaansa. Kerran huikkasin Estherille päiväkodilta lähtiessäni ”moi moi, Esther” ja yksi pikku pojista huusi perääni: ”moi moi, Esthers mor!” Piti ihan kehua häntä, miten hienosti hän puhui suomea. 😉

Neuvolassa meitä varoiteltiin, että Estherin kielellinen kehitys saattaa olla hieman hitaampaa, koska hän oppii yhden kielen sijasta kolmea kieltä. Saa nähdä! Huolta meillä ei kyllä ole. 😊Suomea Esther ei tietenkään Tanskassa kuule, joten minun vastuuni on opettaa sitä hänelle. Välillä sukulaisten ympäröimänä tai päiväkodissa puhun hänelle englantia tai tanskaa, jotta muut ymmärtävät, mitä sanon. Muuten yritän puhua ainoastaan suomea. Luemme paljon myös lahjaksi saatuja kuvakirjoja ja muita suomenkielisiä lastenkirjoja. Mummu ja pappa myös soittavat videopuheluita joka viikko niin Esther kuulee suomea muiltakin kuin vain minulta.

Toivoisin, että kun Esther on vanhempi ja matkustamme Suomeen, hän pystyy juttelemaan perheeni kanssa. Olen kuullut tapauksista, joissa kaksikielinen lapsi ymmärtää suomea, mutta vastaa perheen toisella kielellä. Tanska ei ole kaikista helpoin kieli ymmärtää, joten toivotaan perheeni vuoksi, että Esther vastaa heille suomeksi tulevaisuudessa.

Toivottavasti pian pääsisimme ”kielikurssille” Suomeen. Alkaa olemaan jo koti-ikävä, kun viime vierailusta on vierähtänyt  reilu vuosi!