Nyt on lähtö

En ymmärrä, miten ammattibloggaajilla on aikaa kirjoittaa blogipostauksia päivittäin. Toki, he tekee sitä työkseen, heillä on siihen aikaa. Minulla ei ole. Mutta eipä tuolla väliä, liekkö tätä kukaan edes lukee, joten tuskin kukaan siellä on henkeään pidätellen odottanut, milloin kirjoitan.

Tämän seuraavan postauksen piti käydä seikkaperäisesti läpi laillistushakemuksen teko ja ylipäänsä koko hakuprosessi. Mutta se postaus tulee toiste.

Olin sen postauksen jo luonnostellut, ja siinä luonnoksessa laillistushakuprosessi oli tilanteessa, jossa olin sen lähettänyt, mutta vastausta odottelin. Joka puolella luki, että käsittelyaika on näin pohjoismaisena kuusi viikkoa. Kuusi viikkoa.

Lähetin hakemuksen viikko sitten perjantaina. Sain vastauksen nyt perjantaina, toissapäivänä, viikon päästä lähettämisestä. Hakemus oli hyväksytty. Minä olen laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö nyt siis myös Norjassa.

Viikossa! En voi oikein uskoa. Mutta näin kävi. Hurjaa! Nyt oikeastaan mikään ei estä. Minulla on virallinen lupa sairaanhoitajan töihin siellä, joten uskoisin, että pian alkaa rekryfirmankin puolesta tapahtua. 

—

Kaiken lisäksi tuolla samalla päivämäärällä, 16. helmikuuta, kun tieto hyväksymisestä tuli, julkaisi Vesala uuden kappaleensa nimeltä Nyt on lähtö.

Kohta on lähtö. Siitä tuli minun biisi. Se kertoo kaiken oleellisen. Kun pelottaa lähteä, eikä ole siitä asiasta ollenkaan varma, mutta samalla tietää, että täytyy mennä. Vaikka kuinka heikottaa ja pelottaa, on mentävä. 

Vesala itse kirjoitti näin Facebook-profiilissaan: 

Kohtalo on jännä juttu. Se asettaa joidenkin tielle kiviä ja kallioita, kuoppia ja syvänteitä. Jos elämänhalu vie voiton epätoivosta, ja tietään haluaa jatkaa eteenpäin, esteet täytyy ylittää, selättää, kiertää, ohittaa. Mutta niitä ei silti välttämättä itse ole tielleen valinnut.

Jos et sitten muserrukaan vaikeuksien alle, sinua aletaan kutsua vahvaksi. Siinä sitten täristessä ja vapistessa kauhusta, yksinäisyydestä, epävarmuudesta mietit, että tältäkö näyttää joidenkin silmissä vahvuus.

”Nyt on lähtö” on niille joiden on ollut pakko hypätä, koska muutakaan vaihtoehtoa ei ole ollut tarjolla.

 

Allekirjoitan tuon kaiken. Minulla oli äärimmäisen rankka viimeisin vuosi. Silti jaksoin ja jaksan. En ehkä aina niin hyvin kuin ehkä ulospäin näkyy, mutta jaksan. Moni sanoi, esimerkiksi äitini hautajaisten aikaan, että miten minä olen niin vahva. Miten minä olen niin reipas. En minä ollut. Mutta pakko oli olla jotain. Ja en minä tuntemattomille tai kaukaisille sukulaisille ala näyttää, mitä oikeasti tunnen. Ei se heille kuulu. Minun tunteeni ovat minun yksityisiä asioita. 

Lähteminen Norjaan on minun keinoni nyt ottaa takaisin kaikki se, mitä elämä otti minulta pois. Minun on saatava etäisyyttä tästä kaikesta. Oltava omillani hetki. Oltava hetki niin, ettei tarvitse kantaa kenestäkään huolta. 

—

Täytyy alkaa pikkuhiljaa käytännön asioita pohtia, kuten koiran hoito kesän ajan, mitä teen asunnon suhteen ja niin edespäin. Ajattelin kysyä lupaa alivuokraukseen, se olisi ideaalein vaihtoehto, jotta ei tarvitsisi maksaa tyhjästä asunnosta. Mutta tottakai vuokranantajilla on siihen sanansa sanottavana, ja heidän tahtonsa mukaan mennään.

Elämme jännittäviä aikoja, ystävä hyvä.