lomalla viimeinkin

Hello!

Loman jälkeisen moodin tunnistaa hartioista, jotka ovat kireyden sijaan rennot ja poskilihaksista, jotka tuntuvat hymyilemisestä kipeiltä. On ihme, miten rentoutuneen olon jo kolmen yön minireissu saa aikaan ja miten tehokkaasti kaiken sisällön to-do-listalla onnistuu unohtamaan!

Vietettiin pidennetty viikonloppu Levi Hotel Spassa. Ruska oli ollut ja mennyt ja Levillä ei ollut juurikaan turisteja. Eli rauhaa ja Lappia riittämiin. Tämmöiselle suhteellisen kaupunkilaiselle hienohelmalle on elämys nähdä poroja (oon kylläkin asunut kolmisen vuotta Rovaniemellä ja pettymys oli valtava kun tajusin, ettei siellä porot jolkuttele kaupungilla!) eikä puolisokaan ollut aikaisemmin käynyt Rolloa pohjoisempana. 

Meidän lomaan kuului siis kylpylässä rentoutumista ja hyvää ruokaa. Ei mitään velvollisuuksia, vaan aikaa ja olemista. Sellaisista aineksista hyvät lomat on tehty. Ei kunnon lomaan tarvita mitään lentolippuja lämpimään tai järisyttävän suurta budjettia. Vaikka tietenkin sitä haaveilis, että olis niin pohjaton lompakko ja sellainen työtilanne kummallakin, että ois mahdollisuus reissata pitkin maailmaa.

Mietittiin yhtenä päivänä, että jos sitä vaikka joskus voittais eurojackpotista sellaiset 50 miljoonaa, sitä varmaankin asustelis osan vuodesta Levillä, istuskelis päivät kahviloissa, lukis kirjoja ja sitten kun alkaisi ympärillä näkyvät maisemat tympimään, sitä vain ostais lentoliput jonnekin rapakon toiselle puolelle. Ei tarvitsisi miettiä sitä, mitä haluaa tulevaisuudessa elämällään tehdä, minne asettua ja miten työpaikat järjestyy. Sellainen olisi varmasti aika helppoa elämää, mutta toisaalta tällaisessakin elämässä, joka ei nyt riemujuhlaa aina ole, on oma viehätyksensä.

Ja kyllähän loma tuntuu paljon paremmalta silloin, kun se on juurikin sitä harvinaista herkkua…