Kesän suunnitelma: gradu valmiiksi ja maisterinpaperit
Heippa!
Mä alan päivä päivältä ymmärtämään paremmin niitä, joiden maisterinpaperit jää pölyttymään yliopiston arkistoihin, koska gradua ei saa palautettua. Gradu projektina kuulostaa sellaiselta, että siinä pitäisi suurinpiirtein keksiä joku maailmaa mullistava teoria ja lyödä huipputiede ällikällä, vaikka todellisuus on aivan toinen. Muutaman vuoden kuluttua tuskin kukaan edes tulee kysymään, mitenkäs se gradu meni ja minkä arvosanan sait. Minun graduni tulee todennäköisesti lukemaan minun lisäkseni gradun ohjaaja ja muutama muu onneton graduntekijä, jotka metsästävät kirjallisuuslähteitä. Eli pitäisi siis jo luopua tavoitteesta tehdä sairaan hyvä gradu, lopettaa venkoilu, kääriä hihat ja ryhtyä hommiin.
Oon nyt pyöritellyt gradua reilun vuoden enkä ole oikeastaan saanut mitään aikaan. Aihe kiinnostaa minua edelleen, mutta aiheuttaa aika lailla turhautumista ja ärsyyntymistä. Ehkä suurimman virheen tein gradun kohdalla siinä, että aloitin sen tekemisen jo neljäntenä vuotena sillä ajatuksella, että teen sitä pikkuhiljaa valmiiksi. Minulle selkeästi parempi vaihtoehto on antaa gradulle tiukka aikataulu ja tehdä se valmiiksi pakon edestä. Eli tiedän, että saan gradun valmiiksi itkemällä ja hampaita purren.
Siinä mielessä valmistumisen kanssa ei ole nyt ollut oikeasti mikään kiire, sillä olen pysynyt hyvin opintojen suhteen aikataulussa. Haluaisin vain valmistua ennen vauvan syntymää, niin että saisin sitten kokonaan keskittyä vauva-arkeen, eikä tarvitsisi tarkistaa lähdeviitteitä vauvan päiväunien aikaan. Että saisin kerrankin keskittyä vain yhteen asiaan, eikä tarvitsisi venyä moneen suuntaan.
Gradun kirjoittamista on hidastanut tänä vuonna raskauspahoinvointi ja se järkyttävä väsymys joka seurasi positiivista raskaustestiä. Ajattelin joskus ennen raskautta, että eihän se väsymys niin pahaa voi olla, ettei jaksa tehdä mitään. Mä jaksoin juuri ja juuri käydä töissä ja sitten vietin loppuajan sohvalla. Ei puhettakaan, että olisi jaksanut lukea tai käydä lenkillä, sitä oli niiin hurjan väsynyt! Ja pahoinvointipäivinä ei jaksanut keskittyä muuhun kuin oksentamiseen ja nukkumiseen. Mutta nyt kun raskaus on tullut toiselle kolmannekselle, olo on melkein energinen ja pärjään ilman päiväunia. Ja pystyn jopa juomaan kupin kahvia ;)
Eli tuleva kesä näyttää mun kohdalla erittäin työntäyteiseltä. Harjoittelu migrissä alkaa kesäkuun ensimmäinen päivä, joten asustelen arkiviikot lapsuudenkodissani, josta kulkeminen työpaikalle onnistuu helpommin. Viikonloppuisin teen työvuoroja nykyisessä työpaikassani. Työpäivien jälkeen pitäisi vielä jaksaa tehdä gradua, joten vapaa-aikaa on tuskin ollenkaan. Ensimmäistä kertaa ikinä minulla on täysi kesäloma, jonka pidän syyskuussa, ja jään siitä suoraan mammalomalle. Tekemistä riittää, mutta sitten kun maisterinpaperit on kourassa, saa hengähtää ja nauttia vapaa-ajasta ja vauva-arjesta! :)