yksi kiva synttäripäivä

Heippa!

Vanhenin vuodella mutta olo on vielä lähes vetreä ja nuorekas. Hassua, miten vielä muutama vuosi sitten ajatteli, että sitten kun olen 23, minulla on oma ( :DDDD) talo, häämekko pakattuna vintille ja jaloissa pyörimässä pari vaippapyllyä. Koti, jossa verhot olisivat marimekkoa ja koti, jossa tuore pulla tuoksuu vain silloin kun olen muistanut hakea kaupasta pakastepullaa. Olisi ammatti ja työpaikka, passissa lisää leimoja. Kirjahyllyn päällä norsupatsaita ja muutama buddha.

23 vuoden aikana en ole oikeastaan saavuttanut mitään, mutta kyllähän ne saavutukset odottaa. Olen päässyt yliopistoon ja opinnot ovat edenneet aikataulussa.  Olen saanut kandin kirjoitettua ja vastannut yhteen kosintaan kyllä ja syksyllä on häät, mutta kuitenkaan en ole yhtään viisampi siitä, mitä teen sitten kun minusta tulee oikeasti aikuinen. Aikuisuus taitaa alkaa sitten kun saan kouraani maisterin paperit. Aikuisuuden aloittamista voi kyllä pitkittää alkamalla tohtoriopiskelijaksi…

 

Mutta huhtikuun kahdeskymmeneskuudes oli mukava päivä! Aamulla heräsin kohtuullisen pirteänä, tuijottelin muutaman jakson Dowton Abbeyta ( maailman paras ja hienoin sarja ikinä) ja join muutaman kupillisen kahvia. Iltapäivällä istuin liian monta tuntia yliopiston atk-luokassa ja yritin saada spss-tehtäviä valmiiksi. Se on semmoinen ”kiva” ( riippuu mielentilasta) tutkimusohjelma, jonka avulla voi tehdä pylväsdiagrammeja ja kaikkea muuta kivaa. Illalla äippä ja isä ja kaks ihanaa pikkusiskoa kaartoi yliopiston pihaan ja poimi mut kyytiin. Sain heti kamalan paljon leveitä hymyjä ja onnitteluja.

Kämppä oli täynnä kavereita ja menin ihan puihin kun ne lauloi mulle synttärilaulun. Olin niin otettu siitä! :) kakku odotti jääkaapissa ja mulle tuli kauheen kiva fiilis siitä että elämässä on näinkin mainioita tyyppejä. Äiti ja iskä lähti kohti Yllästä ja mä sain pikkusiskot yökylään loppuviikoksi.

​Mun pikkusiskot on aika siistejä tyyppejä. Toinen on kuusivuotias kohta eskarilainen, jonka hymy on tällä hetkellä leveä ja etuhampaaton. Se ei yhtään tykkää mun pusuista mutta me ollaan kuitenkin kavereita. Toinen sisko on äipän mukaan just samanlainen kuin mä oon ollut pienenä. Minua on kuulemma vaivannut vaan megatason pikkuvanhuus. Pikkusisko on hirmu hauska tyyppi  (tämäkin taitaa erottaa sen minusta, mä tuskin olin kovin hauska), se on vähän sellainen luonnonlapsi. Hellyyttäviä ja piristäviä tyyppejä kumpikin!

Mulla oli siskojen kanssa kyllä tosi kiva viikko! Nyt mulla on viikko lomaa ja sen jälkeen alkaa kesätyöt. Kesä kuluu tiiviisti töissä ja opiskellen. Millaisia suunnitelmia teillä on kesälle?