Heti alkuun totean meidän matkamme olevan todella alussa ja tietämys asioista on vielä toistaiseksi melko hataralla pohjalla.

Perustin tämän blogin lähinnä, jotta voin jossakin tuuletella ajatuksiani ilman huolen häivää ja ikäänkuin päiväkirjaksi itselleni. Mikäli tästä olisi muillekin jotakin hyötyä, niin se olisi tietysti positiivinen plussa (pun intended), mutta oletuksena on, ettei tätä lue juuri kukaan. 😀 

Blogin/päiväkirjan nimi toimikoon oman (positiivisen) olon boostauksena ja henkisenä ”pidetään sormet ristissä” -fiiliksen ylläpitäjänä. En tiedä onko kaukaa haettua tai saako tästä yhtään kiinni, mutta en olekaan kirjailija tai mikään muukaan sanataituri millään muotoa.

Täytän tänä vuonna 34 vuotta ja olen ammatiltani opettaja. Mieheni on hieman minua vanhempi. Olemme hoidoissa julkisella puolella.

Marraskuu 2023

Hoitoon hakeuduimme vuoden 2023 marraskuussa. Muistan edelleen kuinka paljon jännitti soittaa terveyskeskukseen ja sanoa, että tahdomme lapsettomuushoitoihin. Puhelimen toisessa päässä oli kuitenkin hyvin empaattinen ja kannustavalta kuulostava hoitaja, joka sai meille ajan lääkärille heti seuraavalle viikolle.

Käynti terveyskeskuslääkärin luona oli melko rutiininomainen: kyseltiin perustietoja ja hieman miksi hakeuduimme tähän ja kuinka kauan olemme yrittäneet ns. luomusti. Meillä oli taustalla 1.5 vuotta yrittämistä, vaikka mieheni oli varoittanut minua ikään kuin etukäteen, että hän oli ”aikaisemmassa elämässään” saanut jo kuulla, että siittiöiden tuotannossa oli jotakin häikkää, mutta ei ollut silloisen elämäntilanteen vuoksi tutkituttanut asiaa sen tarkemmin. Asiaa lähdettäisiin nyt siis tutkimaan myös perusteellisemmin.

Lääkärin vastaanotolla minulle tehtiin vielä sisätutkimus, miehen ollessa vieressä. 😀 Eipä ole mitään mitä hän ei jo olisi nähnyt, mutta hänkin totesi jälkeenpäin, ettei oikein tiennyt miten olisi pitänyt olla tai minne katsoa, kun itse olin ketarat levällään siinä. Kaikki oli ok ja lähete lapsettomuushoitoihin lähetettiin eteenpäin.

Sain joulukuussa 2023 jostain syystä kaksi kirjettä, että lähetteemme oli hyväksytty. Toinen tuli parin viikon viiveellä ja rupesin tietysti heti pohtimaan, mikäli ensimmäinen hoitokirje (tai jonopaikka, niinkuin sen silloin ajattelin) sitten kumoutuisi ja että olisimme nyt jonon hännillä.

Välihuomautus: odottaminen ja tietämättömyys asioista ei ole vahvuuteni, ainakaan tämän hoitojakson perusteella. Tätä on kyllä tässä matkan varrella saanut treenata ja totutella ajatukseen, että julkisella puolella saa odottaa… ja odottaa vielä vähän lisää.

Tammikuussa 2024 soitin hoitopaikkaan ja tiedustelin hieman näitä kahta kirjettä ja sieltä vastattiin ihan ystävällisesti, että olemme edelleen jonossa ja että saamme kyllä ilmoituksen, kun aika ensikäyntiin koittaa. Ei siis auttanut kuin kiitellä ja jatkaa odottamista. Jonotusarvio ensikäynnille oli muistaakseni 3-6kk luokkaa.