Minä

Koska aion tehdä tämän anonyymisti, voisin hieman esitellä itseäni ennekuin aloitan postaamaan aivo-oksennuksiani. 

Olen kahden lapsen äiti, molemmat lapseni ovat vielä ihan pieniä, alle 2-vuotiaita. Olen myös vaimo, tytär, sisko, opiskelija, työssäkäyvä aikuinen ja ennenkaikkea nainen.

Olen huonomuistinen, romantikko, realisti, haahuilija, reipas, laiska ja milloin mitäkin. 

Inhoa kylmää, pukemista, rasismia, huonoa kohtelua, väittelyä, lasten liian lyhyitä päiväunia ja liian yksipuolista asioiden tulkintaa.

En usko minkään asian mustavalkoisuuteen, vaikka välillä asiat elämässäni esiintyvätkin melkolailla joko tai. Uskon vapauteen, tasa-arvoon, oikeudenmukaisuuteen, ihmisyyteen, luontoon, kohtaloon ja ainakin välillä omiin valintoihini. 

Tiedän monista asioista paljon, mutta en usko tietoon absoluuttisena totuutena enkä varsinkaan pidä tutkimuksia ja muita yleistyksiä kovin suuressa arvossa. Niinpä toisaalta en tiedä mitään. Perustan kokemuksistani teorioita ja toisinaan haen niille vahvistusta jo kirjoitetuista teorioista. 

Äitinä olen hellä, mutta tiukka, rakastava ja varmaan välillä melko rasittavakin. En ole ehdoton mutta pyrin olemaan johdonmukainen. Olen persoonana aika ristiriitainen, mutta äitiyden myötä se luonteenpiirre on hieman heikentynyt. 

Inhosin raskaana olemista, mutta molemmat synnytykset ovat elämäni voimaannuttavimmat kokemukset, vaikka saatanan kipeää tekikin. 

Rakastan lapsiani yli kaiken, mutta vähäinen uni ja oman ajan puute kuorivat minusta esiin kusipään. Tykkään leikkiä lasteni kanssa, mutta yhtä paljon tarvitsen aikaa aikuisten kesken ja mielellään viinin ääressä.

Olen vähän sitä sun tätä ja pidän itsestäni sellaisena. Olen käynyt nuoruudessani läpi asioita jonka kautta olen oppinut hyväksymään itseni tälläisena. Pystyn elämään hyvin hetkessä, mutta tietenkin myös kaipaan kokoajan kaikkea muuta kun soseita seinillä ja ikkunasta näkyvän harmaan maiseman. Haaveissani asuisin perheeni kanssa Hawajilla, mutta sukuni ja ystäväni ovat minulle niin tärkeitä että heidän täytyisi asua siellä myös.

Ehkä tämä luettelointi saa nyt riittää, ne jotka jaksavat ja haluavat lukea ajatuksiani saavat minusta varmasti jonkinlaisen kuvan tekstien myötä. En aio lisätä kuvia -ainakaan alkuun, mutta toisaalta mistä minä tiedän mitä tulen tekemään tai tekemättä jättämään. Varmaa on vain se, että täältä pesee ja linkoaa asiaa ja epäasiaa. Kommentoikaa, eläkää mukana, mitä vaan mutta pliis, olkaa solidaarisia ja hyväntahtoisia niin minua kuin itseänne ja muita kohtaan. Maailmassa on jo tarpeeksi vihapuhetta, väittelyä ja jankutusta. Let’s not do that. Peace. 

suhteet oma-elama vanhemmuus