4 vuotta on pitkä aika…

Tänään on taas yksi niistä päivistä, kun tunnen itseni niin turhaksi. Yksi niistä päivistä kun itsetunto on kuopan pohjalla ja vaikka kuinka yrität mieltäsi kohentaa, mikään ei tunnu auttavan. Taas yksi niistä ärsyttävistä päivistä, kun mietit vaan ”mitä mussa on vikana” saamatta vastausta. Joo tänään on tällainen päivä.

Noin viikko ja 4 vuotta sinkkuna tulee täyteen. Neljään vuoteen ei ole ollut ketään jakamassa arkea ja oikeasti vaan olemassa siinä vieressä ja halaamassa. En laske kk tai kahden kestäviä tapailuja, koska ei ne ole sama asia. Asiaan ei tietenkään auta myöskään iki-ihana Facebook ja sen ystäväehdotukset – Vanhoja heiloja hymyilemässä profiilikuvissaan toistaan upeampien tyttöystäviensä kanssa. 

Joo mun elämä on taas niin parhain päin!

Ei auta kun vaan yrittää pitää pää pystyssä ja suunnata kohti uusia pettymyksiä, eiks je?