Hulluksi tulen, mutta tulkoot

Tiedättekö sen ärsyttävän tunteen kun on pari päivää aikaisemmin ollut treffeillä aivan ihanan miehen kanssa ja nyt vaan oottaa yhteydenottoa. Oikein lupaavat treffit, koska ei alkoholia kulutettu vaan käytiin teellä ja sen jälkeen vaan käveltiin ympäriinsä ja juteltiin. Ja tietenkin lopussa vaihdettiin pieni pusu myös mikä oli itselle vähän shokki tai kun ei osannut odottaa sitä sitten ollenkaan.

Eilen sitten viestiteltiin aika paljonkin vaikka toinen oli vapaalla ja pyöräretkellä maaseudulla. Mutta jossain vaiheessa iltapäivää viestit vaan lakkasi ja nyt sitä tuijottaa puhelintaan muutaman minuutin välein et tulisko sieltä viestiä. Ja tietenkään ei ole mitään kuulunut. Päähän tässä hajoaa 😀