Miesseuraa maanantaille
Jotain tosi outoa tapahtui eilen, meinaan mulla oli miesseuraa! On sitten miljoona vuotta aikaa viime miesseurasta. Tää on myös sellanen ikivanha tapaus, ainakin yli puolen vuoden takaa kun jossain deittisivustolla alettiin juttelemaan. Itseasiassa taitaa olla jopa kauemminkin, koska muistan Suomessa käydessäni keväällä, maalis-huhtikuussa oli meillä jo melkein päivittäisiä skypehetkiä. Missään vaiheessa ei siis oikeasti nähty, koska alkoi mies vähän liikaa vaan puhelemaan seksistä ja siitä, että ei ole valmis mihinkään vakavampaan, joten oma kiinnostus sitten loppui siihen. Kaveri olisi halunnut aina tavata jomman kumman luona, eikä missään julkisessa paikassa ja itsellä kun on vähän se ajatus, ettei ekaa kertaa sovita kotiin.
No joo, eli tämä oli nyt toinen niistä joille sitä viestiä kännissä laittelin lauantai/sunnuntai välisenä yönä ja alettiin juttelemaan. Heitti ihan extempore viestiä, että jos mentäisiin kahville eilen ja no en mä alkanut kieltäytymäänkään, meinaan kiinnosti oikeesti nähdä millanen tapaus siellä oikein oli. Vaikka aikoinaan puhuttiin paljon puhelimessa ja skypellä, niin ei se silti anna sitä kokonaiskuvaa niin pakko se nyt oli vihdoinkin kasvotusten nähdä.
No käytiin vähän ajelemassa ja sitten lopulta kyllä päädyttiin mun luokse, koska maanantai ja ei sitä vaan oikeen ollu energiaa olla ihmisten ilmoilla 😀 Mitään ei siis tapahtunut, vaan pikkasen pussailua mikä oli kyllä aika kiva. Se muutaman tunnin siinä sitten oli ja hirveesti vaan juteltiin ja pussailtiin. Kun lähti niin laittoi vielä viestiä perään, että oli kivaa jne.
Vähän on nyt vaan sellainen fiilis, että en oikein tiedä mitä pitäisi ajatella. Ekaa kertaa kun alettiin juttelemaan, jäi juuri siitä kiinni että olisi vaan halunnut seksiä ja sen ihan suoraan jossain vaiheessa sanoikin, kiitos siitä. No toisen kerran kun otti kaveri yhteyttä tuossa kesällä, itsellä oli mielessä vaan tämä viimekertainen ja vaikka kuinka yritti sanoa, että on ihan eri tilanteessa nykyään niin en vaan asialle lämmennyt ja homma jäi siihen. Nyt eilen kun eilen tavattiin niin sanoi ihan suoraan mulle, että oli oikeasti tosi iloinen, että otin yhteyttä kun ei ole itse kehannut viimeisen jälkeen.
Katsotaan mitä tapahtuu. Jotenkaan en tosiaan usko, että mitään tulee tapahtumaan mutta ei kai sitä ikinä tiedä. Tää mies olisi vaan kokonaisvaltaisesti aika potentiaalinen, koska omaa kunnon työn, omistusasunnon ja ei ole joka viikonloppu ryypiskelemässä ja siis tietenkin tullaan erittäin hyvin juttuun keskenämme. Lisäksi ei ole paikallinen, mikä alkaa tuntumaan ihan hyvältä vaihtoehdolta. Muistaakseni äiti oli ruotsalainen ja isä Kanadasta. Kasvanut Kanadassa ja nyt asunut täällä jonkun 15 vuotta. Voi olla, että menee ihan väärin, mutta jotain tähän suuntaan kuitenkin. Ruotsia ei kuulemma puhu, mutta ymmärtää ja osaa kirjoittaa. Ihan mielenkiitoinen tapaus ja hyvä suutelemaan 😉
Aika näyttää tuleeko mitään vai jääkö vaan täksi yhdeksi maanantaiksi, mutta jos jotain positiivista niin ainakin piristi paskaa maanantaita jos ei muuta 🙂