Mistä mä aina revin nää kaikki miehet?

Luulin jo, että tää nunnailu olisi loppunut. Meinaan juttelin muutaman päivää tosi mukavan miehen kanssa ja ehti pyytää jo uloskin perjantaina. Tosi iloisin mielin siis alkuviikosta oltiin. No kaikkihan muuttui sitten eilen, kun tämä mies päättikin ettei ole valmis deittailemaan?! Siis tosiaan on kyllä ihan ymmärrettävää, ei kaikki ole. Varsinkaan jos on juuri päättynyt vähänkään sotkuisempi juttu, niin kyllä sitä varmaan mielellään on hetken yksin. Mutta tässä lähinnä heräsi kysymys, että miksi sitten ollaan Tinderissä? Miksi pyysi edes ulos?

No voitte vaan arvata, että nyt vähän kyllä ketuttaa. Mies vaikutti tosi mukavalta ja meillä oli oikein hauskat keskustelut päivittäin. No ei sille voi mitään. Onneksi nyt ei ehditty näkemään tai itse ehtinyt oikeasti ihastumaan tai vastaavaa. Itsetunnolle ei vaan tee hyvää ikinä nämä tällaiset. Aina tulee vaan omaan päähän ajatus, että en vaan ollut tarpeeksi kiinnostava/kaunis ja oikeasti ei johdu mistään muusta. Hah, välillä ärsyttää suunnattomasti olla nainen. Mistä näitä ajatuksia aina tulee?