Mä en ole kirjoittanut hyvin pitkään mitään. En oikein edes tiedä miksen. Tosiaankin tässä on kaikenlaista ehtinyt sattumaan ja tapahtumaan. Ei vain ole ollut sellaista oloa, että tekisin mieli asioista kirjoittaa. Kai sekin vaatii sellaisen ihan omanlaisensa fiiliksen, että haluaa alkaa purkamaan oloaan. En ole monista asioista kertonut ihan kaikille ystävillenikään tai vain pintapuolisesti raapaissut. Jotenkin on ehkä vähän hävettänyt tai sitten vaan ei ole edes itse halunnut ajatella asioita.

Ei siis täällä mitään ylitsepääsemättömän vakavaa ole tapahtunut. Tuli aloitettua ns. parisuhte narsistisen miehen kanssa, joka vei aika hyvin mehut. Eihän suhde kestänyt kuin noin kuukaudet, mutta ottaa se veronsa silti. Tosi paskana hommasta olin jälkeenpäin. Onneksi loma oli välissä ja pääsi vähän Suomenmaille hengittämään. Nyt on asiat paljon paremmin, mutta silti hävettää, että annoin miehen viedä vaikkain vain hetken aikaa. Edelleen välillä tulee puistatuksia kun asiaa muistelen.

Tämä narsisti siis tosiaan oli aika hyvä näyttelijä. Yksi ihanimmista miehistä todellakin, jonka ikinä tavannut. Meillä oli jotenkin niin samanlaiset ajatukset ja muutenkin sovittiin yhteen heti alusta. Kuitenkin yhtäkkiä alkoi mies muuttumaan ja loppu tapahtui tilanteessa, kun sai mut totaalisesti itkemään. Mä en oikeesti itke, mutta narsisti onnistui niin pahasti vääntämään homman mun kontille muistuttaen kuinka hirveä ihminen olen, että luhistuin täysin.

Onneksi kuitenkin sain järjen takaisin päähäni ja lähdin vetämään tästä suhteesta. Ja myös onneksi tämä tapahtui näinkin aikaisessa vaiheessa. Surullista silti, koska ajattelin tämän olevan nyt viimein jotain.

Ei ollut, eli jatketaan kahlaamista eteenpäin..

Mahdollisesti avaan enemmän tapahtumien kulkua, mutten vielä tunne olevani valmis siihen. Toivottavasti pian 🙂