Mulla on ystävä, tai tuttava, tai kaveri – En oikein tiedä miten tämän kyseisen ihmisen luokittelisi. Ei olla tunnettu kauaa, mutta hengailtu aika paljon. Tutustuttiin itseasiassa maailman hirveimmissä sinkkubileissä. Miehet oli kauheita, niin alettiin tyttöjen kesken höpöttelemään. Tämä ihminen vaikutti mielenkiintoiselta ja mukavalta. Tietenkin asiaan auttoi sekin, ettei suuremmin enää sinkkukavereita ole ystäväpiirissä joten uusi sinkkuystävä ei ollut pahitteeksi.

Aika nopeasti tajusin valitettavasti muutamia asioita tästä ihmisestä. Hän on meinaan ns. Ms KnowItAll. Hän tietää kaikesta kaiken ja varmasti myös näyttää sen seurassaan oleville, painottaen toisten tietämättömyyttä. Olen miettinyt asiaa, että huomaako kyseinen ihminen itse sitä? Onko jonkinlainen oman itsetunnon pönkitys vai mikä? No kuitenkin en näe itseäni hänen niin hyvänä ystävänä, että voisin oikeasti asiasta sen kummemmin sanoa. Ja nyt tavallaan olen alkanut ottamaan nämä asiat ennemminkin huumorilla joten ajattelin jakaa myös teille muutamat skenaariot.

1. Vanhempani olivat muutaman päivän lomamatkalla moikkaamassa mua. Ovat käyneet täällä jo jonkin verran joten tämä kaupunki alkaa olla koluttu läpi moneen kertaan. Tästä tulikin sitten ajatus, että mitäpä jos lädettäisiin pienelle päiväreissulle johonkin lähikaupunkiin. No sain itse ahaa elämyksenä matkakohteen: melko suuren kaupungin, missä ei varsinaisesti ole suurempia turistisia nähtävyyksiä. Mutta kun ei ole itse tullut paikassa vielä käytyä ja aina halunnut, joten ajattelin että voi silti olla ihan mielenkiintoista pyöriä kaupoilla ja käppäillä vaan kaupungilla.

Kerroin kyseisestä valinnastani kaverilleni ja hän heti kättelyssä tyrmää ajatuksen kokonaan. Kuulemma tässä paikassa asunut joskus ja on ihan persiistä. No sinne me mentiin silti 😀

Muutama päivä reissun jälkeen näin tätä tuttavaani ja ensimmäinen kommentti oli ”So wasn’t xxx as bad as I said? Horrible isn’t it?”. Sellainen kunnon IToldYouSo-virnistys naamalla odottaa vastausta. Ilme oli näkemisen arvoinen, kun kerroin meidän oikeesti nauttineen päiväreissusta. Oltiin käyskennelty puistossa, katseltu kukkasia. Nautittu pikkukahviloista ja vähän tehty ostoksia myös siinä sivussa. Kyllä ei kyseisessä kaupungissa ollut mitään suurempaa turistikohdetta, mutta tarvitseeko? Ei todellakaan. 

2. Tämä kyseinen nainen on nyt löytänyt miehen itselleen. Tinderistä – kyllä (meillä kaikilla on vielä mahdollisuus). Tunnen miehen entuudestaan. On entisiä työkavereitani (joo maailma on pieni saatana). Ollaan nyt muutaman kerran nähty kaverini parisuhde statuksen muututtua ja keskustelut ovat jotakuinkin aina näin:

Y: So any men?
M: Nah, no interest or time.
Y: What you mean no time?
M: Christmas is coming, lot of parties and things to do every weekend. Wouldn’t have time for a boyfriend at the moment.
Y: But if you had one you would give him time?
M: Yes but as I don’t, there is no point looking?
Y: But still if you had one you would take him to the parties?
M: No as those are company parties and parties with friends, not couple things.
Y: But I know you would make time for a man if you had one. I think it’s stupid to say wouldn’t have time…
M: It’s not stupid when it’s true and seriously just not interested on dating..
Y: Hmm okay, maybe you’re right that it’s good to have a bit break. Like me and then I found my man. Oh you should do this and this and this..

Ja näin meidän keskustelu joka ikinen kerta menee. Ensin ihmetellään, miksei muka ole aikaa tai kiinnostusta, koska mies on tärkeä olla. Tämän jälkeen alkaa ne ohjeet miten sen miehen löytää. Tietenkin kaverini tietää, koska hänhän on se joka miehen löysi, en minä. Huvittavaa kuunneltavaa. Tiedän kaverini tarkoittavan hyvää, mutta silti. Ei mä en meinaa tehdä asioita kuten hän, koska en ole hän, olen minä. Joo kyllä mulla yleensä aina kaikki menee vituiksi, mutta ainakin olen oma itseni.

3. Sitten on myös kivaa nähdä ihanat Facebook päivitykset. Niiden johdosta, mulla on uusi motto tai sanonta jonkinlainen ”May your life as awesome as yuo pretend it is on Facebook”. Mä ymmärrän, että tietenkin kaverini on onnellinen uudesta suhteestaan ja tuntuvat olevan täydellisiä toisilleen, mutta ihan oikeasti. Kaikkea ei todellaakan tarvitse olla selittämässä naamakirjassa. Tämä on jo verrattavissa vanhaan kaveriini, joka aina kertoi tarinoita (päivittäin) suolensa toiminnasta. Kiitos, kaikkia ei todellakaan kiinnosta. Elämässä on muutakin kuin se poikaystävä (kyllä kuulostan katkeralta ha).

”I really do have the best boyfriend. This election has destroyed my faith in lots of things but having my amazing superstar man by my side means the world to me. Really helps to keep the priorities straight” Äänestystuloksien jälkeen. Kaverini on puoliksi amerikkailainen.

4. Lopuksi vielä pieni lisäys piristämään päivää. Kaverini kieltäytyi vakituisesta työsuhteesta (tällä hetkellä työttömänä), koska työpaikka oli oppilaitoksessa ja lomat olisivat menneet koulujen lomien kanssa yksiin. Hän on siis aikaisemmin ollut kyseisessä paikassa tuuraamassa ja nautti työstä todella paljon. Kuitenkin nämä työajat johtivat ristiriitaan faktan kanssa, että koulujen loma-aikaan lennot ym. ovat paljon kalliimpia kuin muuna aikana. Mies ei tietenkään sitten haluaisi lomiaan näihin aikoihin aina viettää juuri hintojen takia, joten kaverini mielestä ei tämä kyseinen työpaikka olisi hänellekään sitten hyvä. 

On hyvä, että prioriteetit on kohdillaan kuukauden seurustelemisen jälkeen. Ja kyllä kuulostan katkeralta, mutta en ole. Huvittaa lähinnä ja vähän ärsyttää. Piti vaan jonnekin saada tämäkin purettua ha.