Tässä ollaan nyt oltu koko viikko kotona sängyssä. Iski jokin kiva syysflunssa. Konettakaan ei ole jaksanut avata, joten päivitystä tulee nyt puhelimesta.

Siis Maanantaimiehestä sen verran ettei nähty sitten viikonloppuna. Laitoin itse kyselyä lauantaina ja kun mitään ei kuulunut niin annoin olla. Hermot tollaseen menee,niin miksi vaivata päätään. Selkeestikään ei ole kiinnostunut näkemään, puhuu vaan niin antaa olla koko tyypin. Ärsyttää miehet, joilla on suuret puheet, mutta mitään ei ikinä tapahdu.

No siis kun nyt olen koko viikon maannut yksin kotona katsoen netflixiä sorruin lataamaan Tinderin takaisin. Kyllä olen heikko, mutta ei voi mitään. On ollut rakkauselämän puolella niin sikatylsää, että aattelin piristää sitä vähäsen. Avoimin mielin liikkeellä ja katsotaan mitä tapahtuu.

Aloin melkein heti juttelemaan yhden tyypin kanssa. Tullaan hyvin juttuun, samanlainen musiikkimaku ja osaa jutella mukavia mutta myös syvempiäkin juttuja. Ainut huonopuoli tässä on, että tyyppi on lyhyempi. Ei siis mikään tappi, mutta muutaman sentin lyhyempi. Ei se silleen haittaa, mutta kun olen nähnyt itseni pidemmän kanssa. Meinaan että olisin pidemmän kanssa. Olenko pinnallinen? 

No ollaan kyllä näkemässä ehdottomasti,  koska ei voi tietää vaikkei pituus sitten lopuksi haittaisikaan, toivon ainakin. Mies vaikuttaa niin lupaavalta, että vihaan itseeni jos jää kiinni pituudesta 😀

Ensimmäinen mies pitkään aikaan, joka kehuu ulkonäköä muullakin kun vaan sexy, nice boobs etc. Oikeesti sanonut kauniiksi ja että mulla on silmät joita vois vaan tuijottaa. Ehkä kuulostaa kornilta, mutta ette tiedäkään koska viimeksi jotain tollasta on edes sanottu mulle. Oikein punastuu, vaikka mielessä ajatteleekin ettei mikään ole totta ennen kun oikeesti nähdään…