Ei niin laadukas miestarjonta

Joskus olisi oikeasti ihan saakelin hauska tietää mitä miesten päässä liikkuu. Ensinnäkin tämä Se siitä kun ei kiinnosta –mies (SSKEK-mies). Sehän ilmoitti, ettei nyt oikein nappaa ja siis ihan ok olin asian kanssa. Tietenkin vähän harmitti kun oli ollut ihan kivaa, mutta eihän sitä olisi voinut toista alkaa pakottamaan. No meni sellaset viikon verran varmaankin ja siltä tuli viestiä. Pyyteli jos vähän jotain seksiä voitais harrastella. No mieshän ei tosiaan ollut mikää meikäläisen lemppari tuossa vaakamambossa niin sanoin ihan suoraan, että tyypin mahdollisuudet on mennyt jo. Meinaan jos kerran laittaa viestiä ja sanoo, ettei kiinnosta niin ei sitä seksiäkään sitten tolleen vaan enää saa. Kukaan ei missään vaiheessa meinaan edes puhunut, että mihin meidän ”suhde” olisi menossa – mulle se nyt olikin ihan casual dating –hommelia, eli ei mitään vakavampaa.

Tästähän tämä mies sitten riemastui ja jotain alkoi avautumaan, että olen vaikea ja tosiaankaan niin kaunis jotta voisin alkaa nirsoksi. Hetken sitä kuuntelin ja sanoin vaan sitten, että oma on ihan vikansa ja blokkasin. Kiitos ei hulluille yksinhuoltaja isille 😀

Toinen mielenkiintoinen tapaus on tämä mekaanikko, josta myös on tullut höpöteltyä aikaisemmin. Meinaan päätti hänkin ottaa taas yhteyttä viime torstaina kysellen kuulumisia jonkun muutaman viikon hiljaisuuden jälkeen. Odotin kaksi päivää ennen kuin vastasin ja hyvin lyhyesti vielä – tyyliin Good. No kyseli sitten perään, että joskos haluaisin nähdä. Ihan suoraan sanoin sillekin, et nyt oon vähän confused, koska toinen vain katosi viimeksi jne jne. Pyyteli kovasti anteeksi, mutta en suoraan sanottuna usko enää. Helppoa sitä on jälkeenpäin selitellä vaikka mitä, mutta selkeesti hyvin vaikeaa ilmoittaa kyseisenä päivänä, ettei nyt voikaan nähdä. Nyt siitä onkin sitten melkein joka päivä kuulunut. Mutta niin siitä sillon aikaisemminkin kuulu, joka vitun päivä ja sitten kun sovittiin että nähdään, häviää toinen kuin tuhka tuuleen. Arvelen etten tule tapausta näkemään kyllä, ellei sitten jossain kaameissa yksinäisyys tuskissa 😀

Jahjah sitten päästään kolmanteen tapaukseen. Kyseisen tyypin kanssa vaihdettiin aikoinaan POFissa muutamia viestejä, ennenkuin ilmoitti poistavansa profiilinsa. No vaihdettiin numeroita ja ollaan sillon tällöin vaihdettu yksi viesti siellä ja yksi täällä. En ole siis tätä tapausta edes ikinä nähnyt ja en tiedä mitä ajatella edes koko tapauksesta. Eilen kuitenkin laittoi taas illalla viestiä pitkästä aikaa ja alettiin ekaa kertaa oikein enemmän juttelemaan. Jotenkin tosi kivasti tultiin juttuun ja ollaan nyt face-kavereita myös (hänen aloitteestaan). 

Todellakaan tiedä tuleeko mihinkään johtamaan, mutta ainakin jtn mukavaa juttuseuraa silloin tällöin niin miksei. Tämä tapaus olis siitä vähän erilainen, että olisi vähän lukeneempi. Haha, ihan kuin se nyt on se tärkein, mutta kuitenkin pakko myöntää, että kiinnostaa itseä enemmän henkilö, joka on suorittamassa maisterin tutkintoaan kun työtön kotona asuva mies.

Neljäs tapaus vielä voisi mainita. Tyyppi jota en myöskään ole nähnyt, mutta aikaisemmin viestittiin aika mahdottoman paljon. Eka tapaaminen peruuntui kun toinen joutui töihin yhtäkkiä ja toinen yritys peruuntui kun, no se nyt vaan peruuntui. Tämän jälkeen tietty itse olin silleen, että kiitos hei! Mutta kaverista silti aina välillä kuuluu. Itse oon kyl menettänyt kiinnostuksen, koska en todellakaan tykkää deittien perumisesta ilman mitään syytä. Eka kerralla oli syynsä, toisella ei.

confused.gif

Että näin. Miehiä olisi mut ei mitään varteenotettavaa, vai onko? 😀

Suhteet Oma elämä Rakkaus

Yksinäisyys ja sen tajuaminen

Tässä viimeisen pari viikkoa on ollut sellaista todella kamala yksinäisyyden tunnetta aina silloin tällöin. Ei todellakaan ole kokoaikaista (onneksi), mutta esiintyy juuri iltaisin ja varsinkin sunnuntaisin jolloin yleensä koko päivän viettää yksinään.

Se tunne kun esimerkiksi on viettänyt päivän kaupungilla kaverin kanssa ja itellä ajatuksena, että oltaisiin voitu vaikka mennä vielä syömään ja parille tai vastaavaa, mutta kaverilla on oman miehen kanssa muuta menoa, eli jään yksin. Tai jos on ajatuksena ollut, että perjaina lähdetään sinkkukaverin kanssa vähän ulkoilemaan ja se päättääkin samaisena iltana, että ei nyt haluakaan lähteä vaan viettää ennemmin illan poikansa kanssa.

Molemmat syyt on tosiaankin ihan hyviä syitä ja todellakin ymmärrän jos toinen kaveri haluaa viettää aikaa poikaystävänsä kanssa ja toinen oman poikansa. Mikä minä olen siihen väliin tulemaan. Mutta kun molemmat tapaukset sattuvat samalle viikolle, alkaa tuntemaan itsensä aika ulkopuoliseksi. Kaikilla ystävilläni on omat elämät täällä – perheet, miesystävät, paikalliset kaverit. Itsellä on vain nämä kaverit, jotka ovat aina ensimmäisenä listallani, mutta heille olen kakkossijalla.

Todellakaan tämän idea ei ole syyllistää kavereitani vaan saada itseni tajuamaan, että oikeasti en voi olla heistä riippuvainen vaikka ystäviäni ovatkin, että pitää myös löytää se oma suunta. Tajusin myös tuossa oikein kunnolla miten koukussa nettideittailuun olin. En tuntenut melkein lainkaan yksinäisyyttä, koska aina löytyi joku jolle jutella. Ja kun ei ole enää sitä juttuseuraa tiedossa niin olen alkanut enemmän viestittämään kavereilleni ja huomannut, ettei heillä tosiaan ole aina aikaa puhua tyhjänpäiväisiä mun kanssa.  Eli tulee näitä yksinäisyys hetkiä paljon useammin. Onneksi niistä aina pääsee ylitse ja elämä jatkuu.

Nyt tarkoituksena onkin vähentää alkoholin juontia, lisätä liikkumista ja alkaa oikeasti sosiaalisoitumaan. Nyt on hyvä aika näin syksyn pimenevinä tunteita laittaa elämä uusille raiteille. Unohtaa miehet hetkeksi ja keskittyä itseensä ja omaan hyvinvointiin. Okei, en mä pysty miehiä unohtamaan, mutta ei niitä nyt suuremmin ole tarjolla haha.

 

 

Suhteet Oma elämä