Viimeaikasia tapahtumia
Nyt olisi pakko vähän alkaa sittenkin kertoilemaan tämän vuoden tapahtumista. Piti ihan aloittaa sieltä alusta muutaman vuoden takaa, mutta kun nyt asiaa ajattelen niin enemmän kaikkea hullumpaa tässä on tapahtunut viimeisien kuukausien aikana. Periaatteessa aikaisemmat tapaukset ovat olleet näitä perus ”katoajia” ja ehkä vähän erikoisia luonteita, mutta kokonaisuudessaan aika perinteistä tavaraa. Tietenkin palailen vielä myöhemmin näihin aikaisempiin, on vain pakko avautua tästä yhdestä viimeisimmästä tapauksesta joka sattui tuossa aika vuoden alussa.
Eli siis ihan tiedoksi, että tämä on aivan normaalia elämää ja näitä ”paskoja” miehiä keräilen ihan harrastukseen asti. Sattuuhan se välillä mutta toisinaan on enemmän vain huvittavaa. Varsinkin jälkikäteen tajuta kuinka tyhmä sitä itsekin osaa olla kun toiseen ihastuu.
Joo, siis tutustuin tuolla POF-deittipalvelussa sellaiseen jännän oloiseen mieheen vähän kauempaa, pienemmältä paikkakunnalta parin tunnin ajomatkan päästä. Juttu alkoi luistamaan odotettua paremmin ja löydettiin aika äkkiä yhteinen sävel. Osaan olla hyvinkin ”vittumainen” ihminen halutessani ja olen huomannut, että paikallisilla miehillä on välillä vaikeuksia ymmärtää huumoriani. Mutta ajattelen asiaa niin, että ennemmin koluan miljoonia miehiä läpi ja löydän sen yhden helmen, joka kohtaa huumorissa kuin se että vain jumittaisin jonkun henkilön kanssa, joka ei ymmärtäisi ikinä vitsaisenko vai en. Eihän sitä kaikkea todellakaan tarvitse ymmärtää, mutta edes osittain, edes joitakin heittoja.
Mutta siis kuten mainitsin, niin tämän kaverin kanssa alkoi heti yhteinen sävel ja läppää lensi sitten ihan puolin ja toisin. Varmaan ulkopuolisen silmin olisi näyttänyt aika rajulta ja kamalalta, mutta jos itse heittää ronskia ja härskiä juttua, pitää se myös osata ottaa vastaan ja oli kerrankin pitkästä aikaa hauskaa kun ei oikeasti tarvinnut selitellä mitään ja sai aina takaisin samalla mitalla.
Muutaman viikon sitä viestittelyä kesti ja alkoi tulla aika tavata. Ainut ongelma tietenkin oli, että asuttiin vähän kauempana toisistamme. Onneksi tällä kaverilla sattui olemaan viikolla ”vapaata” niin lupautui tulemaan tapaamaan minua. No ensi tapaaminen meni aivan loistavasti. Käytiin parilla drinkillä ja sen jälkeen katsomaan leffaa. Yhden illan treffit vaihtui pariksi yöksi ja alkoi jo vähän tuntua, että voisiko tästä oikeasti tullakin jotain. Kolmantena päivänä saatoin kaverin bussille ja jäähyväispusujen vaihduttua tuntui vaan entistä paremmalta. Viestittely jatkui samaan tahtiin, ja suunniteltiin jo uutta yökyläilyä. Jotenkin hyppäsin tilanteeseen aivan täysin sokeana tuntematta ihmistä ollenkaan. Siinä nyt vain oli jotain, mikä sytytti. Tuntui luonnolliselta ja helpolta aivan kuin oltaisiin tunnettu jo kauankin.
(Hyvä lopettaa tähän hyvään osaan, jatkoa seuraa…)
