Ensimmäiset treffit

Kuusi vuotta nuorempi deittiseurani ja entisen ihastukseni hyvä ystävä N tuli eilen luokseni viettämään iltaa. Välttämästä virallisten treffien jäykistelyä olin sopinut tapaamisen kotiini, tulppaanien ja Spotify Premiumin äärelle. Olin keväthuumassa ostanut pullon kuohuviiniä, ja N toi mukanaan punaviiniä, tummaa olutta ja tupakkaa. Mikä paheellinen ilta edessä!

Toisin kuin ystävänsä Pikku Prinssi, N oli herrasmies. Ilta vaihtui yöksi ennen kuin tein aloitteen, tahallani pitkitin kun huomasin ettei toinen ehkä uskallakaan. Koko yö hävisi jonnekin kun juttelimme ja pussailimme, aivan kuin lukiossa! Meidän piti kerran siirtää N:n rannekelloa kaksi tuntia taaemmaksi, vaikka nousevaa aurinkoa emme saaneet hätyytettyä takaisin. Yritin olla nauramatta, kun kavaljeerini kohteliaasti käpelöi minua paidan alta. Kohteliaasti hän myös halusi varmistaa mitä haluan hänestä, tai pikemminkin häneltä, mutta aamuseitsemältä oli kivempaa vain olla lähellä. En tiedä onko mahdollista olla tosi hyvä halailija, mutta sitä hän oli. Ja hyväntuoksuinen.

Kaikki meni siis paremmin mitä ennakoin, lähes täydelliset söpöt ensitreffit. Yritän vaimentaa pään sisällä käyvää analysointia, mutta huomaan miten vertaan häntä Pikku Prinssiin, miten vertaan häntä kaikkiin, miten pohdin mitä tästä voi seurata ja ennen kaikkea tykkäänkö. Kunpa kerrankin osaisin vain nauttia hetkestä ja vaivattomuudesta.