Länsirintamalta ei mitään uutta

Täällä ollaan vielä. Olen unohtunut lukemaan kirjoja, katsonut hassuja sarjoja (Broad City), seurannut juustoista tosi-tv:tä (Dance Moms), kuunnellut uusia levyjä läpi, vältellyt gradua, vältellyt miehiä. Seuraavassa lyhyt tiivistelmä tämänhetkisestä villistä sinkkuelämästäni:

Entiset tapailut

Pikku Prinssi, kaksi kertaa tapaamani Kaurismäen leffan tähdeltä näyttävä pikkutakkimies ja viimeisin, minut lempannut lyhyt tapailu ovat kaikki yhä kuvioissa. Pikku Prinssin kanssa joudun olemaan tekemisissä pakosta, ja joka käänteessä hän kokee tarpeelliseksi pokailla teinityttösiä edessäni. Pikkutakkimies on ikuinen ehkä-mies, ehdottelee tapaamisia joita ei koskaan tule. Viimeisin tapailuni sitten taas kaipaa epätoivoisesti kahvitteluseuraa kun ei tunne ketään muutakaan kaupungissa. Nämä miekkoset saavat suksia kuuseen, tai kuten Big Sean heittäisi tähän, I ain’t fuckin’ with you I got a million trillion things I’d rather fuckin’ do.

Tinder

Olen vähän yli kuukauden seikkaillut Tinderissä. Toistaiseksi en ole käynyt yksilläkään treffeillä. Todella harva aloittaa keskustelun, ja ne keskustelut jotka aloitan itse tuntuvat hyytyvän kasaan jo heti alussa. Jos vastapuolta ei kiinnosta, miksi sitten painaa sitä sydäntä? Tai miksi hengailla Tinderissä jos tahtoo vaan lymyillä siellä passiivisesti? Mielenkiintoinen ilmiö on miehet jotka kokevat tarpeelliseksi kertoa terveydentilastaan tai sydänsuruistaan heti kärkeen. Mikään ei ole niin turn off kuin mies joka kertoo kolmannessa viestissään olevansa sirpaleina ja varovainen ihmissuhteissaan, ”jos viet jalat alta niin olen tietty messissä”. Tai mies joka tilittää terveydentilastaan tai nukkuma-asennoistaan. Ai sulla sattuu rintalastaan? I DON’T GIVE A FUCK.

Happn

Ranskalaisen Happn-applikaation latasin eilen. Mielestäni idea on hauska, sovellus näyttää sellaisten tyyppien profiilit jotka olet päivän aikana kohdannut lähikaupan keksihyllyllä tai kirjaston laina-automaatilla. Happn näyttää kartalta missä ja mihin aikaan olette kohdanneet sekä kuinka kaukana vastapuoli on juuri tällä hetkellä. Muuten kaava on sama kuin Tinderissä, keskustella voi vasta kun kummatkin tykkäävät toisistaan. Harmillisen harvalla on tämä sovellus, tämä on ehkä hauskin deittipalvelu jota olen kokeillut!

Provinssi

Viime viikolla seikkailin Provinssissa viisi päivää yksin. Heti ensimmäisenä päivänä, rannekkeiden vaihtojonossa joku kiva joensuulaismies teki tuttavuutta. Koska minulla ei nähtävästi ole tilannetajua, lähdin rannekkeen saatuani kävelemään kohti pääporttia. Emme kohdanneet enää myöhemmin. Kaikki miehet joita festareilla tsekkailin olivat varattuja. Monta kertaa menin jonkun yksin hengailevan miehen lähelle, mietin sopivaa aloitusrepliikkiä ja juuri kun olin aikeissa sanoa kymmenen minuuttia miettimäni sanat jostain takavasemmalta ilmestyi miehen tyttöystävä. Tämä toistui ainakin kymmenen kertaa, äh! Sentään ei tarvinnut nukkua yksin, samassa lukion jumppasalissa nukkui kanssani 100 muuta talkoolaista. Yöllä suihkutiloissa eräät hädin tuskin parikymppiset tytöt juorusivat päivästään, ”suutelin ainakin yli kymmentä tyyppiä!” Itselläni kymmenen tyypin suutelot mahtunee kahden vuoden aikahaarukkaan…

Ex-poikaystävä

Olen muutaman kerran tavannut taas entistä poikaystävääni. Hänestä on tullut vielä enemmän Suomi-iskelmien karismaattinen muusikkomies, joka pukeutuu kukallisiin kauluspaitoihin, pikkutakkeihin ja nahkakenkiin. Olen kesäkuun kuluessa kuullut ainakin kymmeneltä eri ihmiseltä saman kysymyksen, ”oletko nyt ihan varma ettei teistä enää tule mitään?” Jos siitä olisi tullut jotain, uskoisin että olisimme vieläkin yhdessä. Olen viime aikoina kaivannut häntä enemmän kuin ennen, mutta tiedän ettei entiseen ole enää paluuta.

Tuntemattomat intialaiset

Joku minussa tuntuu vetoavan erityisesti intialaisiin miehiin. Ensimmäinen oli aika kuuma neuvoa pyytävä miekkonen, jonka epämääräiset puheet tajusin vasta myöhemmin iskuyritykseksi. Toinen pysäytti minut kun olin pyöräilemässä puiston läpi ruokakassien kanssa kohti kotia. Kävimme yllättävän kivan random-keskustelun, ja tuntui siltä kuin olisin törmännyt johonkin vanhaan kaveriin. Ei deittimateriaalia. Kolmas ja viimeisin menee jo ahdisteluasteelle. Pahaa aavistamattomasti vastasin kirpparilla kommentin esittäneelle kolmekymppiselle miehelle, joka oli hetkeä aiemmin seissyt kiikareiden kanssa kirpparin ikkunassa kymmenen minuuttia. Neuvoin hänet lähellä olevalle isommalle kirpparille, ja yhtäkkiä tämä mies alkoi esittämään kysymyksiä toimeentulostani, harrastuksistani, työstä ja opiskelusta sekä esitti huolensa siitä että tarvitsen vaatteita, meikkejä, kampaajakäyntejä ja kaikkea. Kiitti vaan. Hän pyysi minut luokseen kahville tai kaljalle, ja kun en suostunut hän yritti suostutella minua luokseen katsomaan kynnykselle millainen asunto hänellä on. Ei yhtään epäilyttävää. Aika nopeasti häivyin tämän kommentin jälkeen kesken lausetta. Viimeksi kun olin kirpparilla, hän ilmestyi välittömästi tyhjästä kun pikkuveljeni jätti minut kahdeksi sekunniksi yksin mekkorekille. Kaksi suosikkikirppariani on nyt out of question, intialaismies on jatkuvasti asemissa.

Kaverin kaverit

Törmäsin juhannuksena erääseen kaverin kaveriini. ”Et painanut mulle Tinderissä sydäntä! Mun sydän on murtunut… Meidän pitää tehdä lapsia! Sä voit mennä töihin, mä olen se joka kasvattaa ne… Joo meidän täytyy ehdottomasti tehdä lapsia, niistä tulisi kauniita, voi kyllä, kyllä, KYLLÄ!”

Tänään kirjoittelin aloituslaineja seitsemälle eri Tinder-matchille.

Ei heilaa helluntaina, ei koko kesänä? Oh god please no.