Juhannuspäivänä, siis just silloin kun edellisenä yönä maailmaa parantaneet, yrittävät parantaa itseään, meillä hullujenhuoneella toi ukko aneli jo aamusta saisiko hän alkaa jo pakkeloimaan kaappia. Joo, siis mulle jäi sit se hiontapuoli, vaikka pakkelointi on ehkä syömisen jälkeen yksi lempipuuhiani, ehkä. No siinähän se päivä sitten menikin koloja paikaten ja uskomatonta määrää lakkaa hioessa. Kuvasta huomaa, että vanha lakka punkee vieläkin pakkeliin ihanaa kusenkeltaa. Onneksi kaappia ei ollut tarkoitus maalata valkoiseksi, se olisi kyllä vaatinut pohjamaalauksen. I think (therefore I am, I think)

Sai sitten avaimeton avainkilpi huutia, en tajua miten se oli kiinnitetty, mutta ylä- ja alapuolella on pikkuiset naulat. Ehkä se oli naulattu jollain Barbie-vasaralla?