Päiväkodissa tykkäsin murupusuista ja myös dippivihanneksista

Hahmon älytön työputki on vihdoin loppunut, ja sekin on saatavilla hieman taajempaan kuin kaksi tuntia viikoittain. Aion sanoa kornisti ja juustoisesti, että sen luona mun sydämellä on koti, koska sille se tuntuu. Suokaa anteeksi, viha-Raivon ystävät, kyllä tämä tästä vielä taittuu ja mielikin muuttuu.

 

Oon ihan naurettavan innoissani kaikesta ja varmaankin myös lähiympäristölleni sietämättömän raskas ja vaahtosuinen. Tuntuu, että olen elänyt puoli vuotta marraskuisessa makuupussissa: ei ole tilaa levittää käsiään, koko ajan on pimeää ja joku on just pierassu. Nyt yhtäkkiä on nuori ja kaupunkilainen olo (erotuksena vuosille, jotka kävin töissä Leppävaarassa ja joina tunnetila oli lähinnä keski-iäkäs ja lähiöläinen), ikkunasta näkyy muutakin kuin sumua ja kusenhajuisia porttikonkeja, ja olen henkisesti lähempänä Punavuorta kuin Koivukylää.

Punavuoressa syödään kasviksia, koska se on terveellistä ja kivan värisiäkin ovat.

Mut sit koska kotoilu ja leivontablogit on muodissa, koska hei kuka nyt ei kotijutuist tykkää, ni siellä tehdään myös leipomisherkkuja kuten vaikka maapähkinämurupusuja, joiden ohje löytyy täältä. Tuli helvetin hyviä etten paremmin sano – mutta kerrankin niin tuhteja, että jopa mä jouduin luovuttamaan kahden palan jälkeen ja röyhtäilemään itseeni pettyneenä sivummalla.

 

Huomenna puetaan taas sateenkaaripaidat päälle ja lähdetään puolustamaan Suomen Mestaruuttamme. Tuntuu, että edellisestä pelistä on kuukausia – ja niinhän siitä onkin. Oon niin valmis tinttaamaan lahtelaisilta tissit selkään ja pyllyreiät navan puolelle, etten ehkä ikinä. Mä olen meistä käsittämättömän ylpeä enkä jaksa uskoa satumaista onneani, että olen päässyt pelaamaan juuri tähän jengiin juuri näiden taitavien ihmisten kanssa. 

Ruotsin kielessä (ja kulttuurissa) on olemassa käsite nimeltä pepplapp. Se kääntyy ymmärtääkseni osapuilleen tsemppilappuseksi, paitsi meillä se kääntyi luonnollisesti heti peppulapuksi. Sen idea on, että sen antaja on kirjoittanut kauniita, iloisia, lystikkäitä tai kannustavia asioita sen saajasta, ja sitten se antaja antaa sen sen saajalle ja kaikilla on hyvä ja lämmin ja pörröinen olo ja ehkä myös vähän halaillaan paitsi Hussua ei saa halailla koska se vaivaantuu muuten. Pidän ajatuksesta ja pidän siitä, kun saan lukea itsestäni kirjoitettuja kauniita asioita. Siksi tein huomiselle meille peppulaput ja toivon niiden ilahduttavan myös muita.