Ajatusvirtani joka ei jäädy

Vuotta 2016 on nyt eletty kolmisen päivää. Vaihdoin vuotta aika väsyneenä, koiran kanssa käperryttiin yhdessä vähän isompaan kainaloon ja katseltiin ikkunan takana loimottavia ilotulitteita. Seuraavana päivänä alkoi toden teolla pakastaa.

Uudenvuodenlupauksia ei oo ollut tapana tehdä, taikoja kyllä. Viime vuonna taioista osa kävi toteen, osa ei. Ehkä niin soisin käyvän tänäkin vuonna.

Viime viikkoja on leimannut melkoinen pohdiskelu. Mennyt vuosi oli monella tapaa aika iso, ja vaikka kuinka fiilailin jaksavani, on kaikki muutokset ja uuden aloittaminen väkisinkin vienyt energiaa. Siinä tiimellyksessä tajusin myös, että ajatuksiani sumentaa pyörityksen lisäksi keinotekoiset hormonit, joista päätin juuri hankkiutua eroon, jälleen. Ja vaikka kuinka väitin olon olevan vain helpottunut kun yliopistosta pääsin eroon, niin on senkin kanssa pitänyt tehdä vähän luopumista.

Ensimmäinen paussi vauhdilla alkaneista uusista töistä on tullut tarpeeseen. Osasin odottaa, että toimistotyöläisen arkeen tottuminen vie hetken jos toisenkin, samoin sen palauttaminen mieleen miten stressi käsitellään ja perspektiivi hankitaan. Sitä en ehkä osannut odottaa miten nopeasti kysymykset miksi ja entäs jos taas nostaisivat päätään. Tiedostan, että minulla ei ole kovin pitkä pinna ja toisaalta vie aikaa tottua uuteen. Tiedostan myös, että mukautumisessa on omia alkukankeuksiaan. Ajattelin osaavani motivoida itseäni tarvittavilla tavoilla, mutta ehkä en enää ole varma, haluanko tehdä niin. Pohjimmiltaan kyse on varmaan siitä, että haluaisin vain tehdä töitä, en elää niitä, mutta onnistuuko se sittenkään, en tiedä. Haluan tehdä töitä, mutta kenelle ja mitä varten, on ehkä sittenkin kysymys johon on pakko uskaltautua etsiä vastauksia. Tai sitten haluan lottovoiton ja erämökin Lapissa. (Mutten ole ikinä lotonnut, huom.)

Vaikeeta on kun on niin etuoikeutettu että tietää miten upeaa on helppo elämä. Ja kun ymmärtää miten ainutlaatuinen tämä elämä on, eikä haluaisi yhtäkään päivää siitä olla nauramatta. Toivon, että päivän, viikon, kuukauden, ja vuoden kuluttua on jo parempi olo ja kirkkaampi mieli.