Kiitos valosta

No niin, maanantai. Keuhkoputkissani korisee yhä ja koko ajan niiskututtaa. Eilen söin kaksi munkkia ja neljä korvapuustia ja saunoin tätä tautia pois. Illalla unohdin laittaa herätyskellon soimaan. Universumi piti kuitenkin huolta omistaan ja heräsin ennen kahdeksaa auringonpaisteeseen. Avasin silmäni ja näin kolme tulppaanikimppua naapurin parvekkeella makuuhuoneen ikkunasta. 

Puin päälle ja mietin että miksi ei kuulu musiikkia. Sitten tajusin ettei sitä pitäisikään kuulua, mutta tuo auringonvalo viimeisten harmaiden viikkojen jälkeen  oli kuin joku olisi laittanut musiikin soimaan. 

En malta odottaa että pääsen viimeinkin tästä flunssasta (pahin sitten vuoden 2009) ja voin lähteä ulos juoksemaan. Lumikasat jotka näytti viime kuussa ikuisilta, on kohta mennyttä. Aikani tässä kaupungissa on alle kolmen kuukauden päästä ohi, ja se ei tunnu edes valinnalta tai päätökseltä enää, se tuntuu vain  elämältäni ja juuri oikealta.