Lily

Ihan lyhyesti

Ihan lyhyesti
annaliina

Tunteisiin

Kuka muistaa että Salkkareiden tunnarissa oli ennen sanat? Mä muistan. Muistan kun Salkkarit alkoi, olin seiskalla tai kasilla. Nyt Salkkarit jatkuu yhä ja olen yhä koulussa, tosin enää ei huoleta sanakokeet vaan gradu, elämäni kolmas opinnäytetyö. Ala on yhä sama, vain työvuosien määrä kasvanut ja kaupunki vaihtunut. Voisin kirjoittaa paljonkin suomalaisesta koulutuksesta, opiskelijaelämästä, työnteosta ja tieteestä. Tunteisiin menee sekin, kuten Salkkarien tunnarin kertsissä lauletaan.  

Viime päivinä tunteisiin on mennyt myös salakavalasti yllättäen sellaisest piene hetket, joissa olen havahtunut huomaamaan että käsillä on viimeinen kerta, kolmas näytös, lopputekstit. Pääasiassa tunteisiin on mennyt kokonaisuudessaan tämä kaupunki nyt kun täältä pääsee pois. Haluaisin hetken edes velloa niissä tunteissa mutku ei ole aikaa! On töitä, koulutehtäviä, kirjaston eräpäivämuistutuksia, raastava flunssa joka löi polviin ja vei kaksi päivää tuosta vain sängynpohjalle (kiitti vain ihan helvetisti, ne kaksi päivää olisi tulleet tarpeeseen), pakkaamista, muuttoilmoituksia, jne. 

Kirjoitan siis tämän kaupungin hyvästelystä joskus toiste, nyt sen sijaan vain lista asioista jotka pian on vain omaa henkilökohtaista historiaani ja joissa haluaisin velloa

  • kalakauppa
  • pyöräily alamäessä kaupungin päästä päähän, kädessä sormikkaat joiden ansiosta kahvimuki ei polta pahvin läpi
  • ylipäänsä se vapauden tunne kun fillari riittää, piti mennä mihin tahansa
  • punaiset vanhat tiilitalot ja syksy niiden keskellä 
  • aivan helvetin ruma ja kulunut yliopiston kirjasto 
  • maailman symppiksimmät joogasalit joissa venyy paitsi lihakset, myös vokaalit entistä pidemmiksi 
  • iltaisin matalalle kaareutuva raparperitaivas 
  • joen- ja järvenrannat joihin pääsee viidessä minuutissa kävellen ydinkeskustasta
  • henkisen vihreyden piireissä vihreyttä, sallivuutta ja hetkessä elämise taitoa todellakin riittää 

Lista asioista joissa en vello koska niitä ei tule ikävä edes ajan kullattua muistot 

  • ihmisten tuijotus ja lähtökohtainen epäluulo
  • narkkarien määrä keskustassa 
  • kylmyys, sade ja pimeys maantieteellisestä sijainnista johtuen 
  • keskelle kaupunkia vedetty moottoritie
  • aivan suhteeton, perustelematon, luultavasti jostain oudosta pelosta tai alemmuuskompleksista kumpuava Helsinki-viha 
  • turha henkselien paukuttelu ja ajoittainen niin läpinäkyvä perustelematon itsekehu niin yksilöiden kuin instituutioiden osalta (etenkin eteläsuomalaisia kohdatessa) 
  • hyvin homogeeninen palvelutarjonta etenkin ravintoloiden suhteen, kiitos äs-kartellin 

 

Avainsanat:
Suhteet Oma elämä
annaliina

Suomalaista feminismi- ja tasa-arvokeskustelua

  1. Pieni tai vähän isompi yksittäinen tapahtuma, josta jollain tavalla ilmenee Suomessa vallalla olevat rakenteelliset sukupuoliasenteet  tai tapahtumasta vastuussa olevan yksittäisen toimijan asenne/arvomaailma/alitajuntainen rasimi tms. 
  2. Joku kokee tapahtuman epätasa-arvoiseksi ja ilmaisee tämän, provokatiivisesti mieluiten.
  3. Kohdat 1-2 saavat julkisuutta/muuta huomiota.
  4. Tapahtuman aikaansaanut pohtii ja tekee toimenpiteitä asian korjaamiseksi mikäli kokee sen tarpeelliseksi, esimerkiksi siksi että huomasi asenteensa virheellisyyden tai siksi että pelkää negatiivista julkisuutta.
  5. Ykköskohdan toimijan arvomaailman jakavat kokevat kohtien 2 ja 4 olevan ristiriidassa oman ajatusmaailman kanssa.
  6. Kohdan 5 toimijat hyökkäävät kohdan 2 toimijoita vastaan, usein henkilökohtaisella tasolla ja vähättelevät ongelmaa, vaikka omat toimensa itse asiassa juuri ilmentävät ko. asenteellisuutta (”nainen on pahalla tuulella eikä kestä mitään huumoria eikä tajua mitään koska on yksinäinen tai sillä on hiekkaa pimpissä”).
  7. Kohdan 2 toimijan arvomaailman jakavat tuovat asialle suurempaa julkisuutta.
  8. Kohdan 2 ja 5 toimijat huutelevat poteroistaan. Kohdan 5 toimijoista löytyy 1 tai useampi nainen. Tämä muiden ”viitosten” mielestä viimeistään tekee tyhjäksi kokonaan sen mahdollisuuden että minkäänlaista asenteellisuutta ja epätasa-arvoa voisi olla olemassa. (Otosharhaakaan ei ole, tietenkään.) Kohdan 2 toimijat vetoavat lapsiinsa, mieluiten tyttäriin. (Sehän on naisen vihonviimeinen oikeutus olla äänessä, siis jälkikasvu. Siihen ei kukaan pysty mitään sanomaan, koska naiset on NIIN VAHVOJA että ne kantavat lapsensa ja sitten palaavat töihin JA käyvät yhteiskunnallista keskustelua. Beyoncékin sanoo niin.)
  9. Vihaisia kommentteja halki Internetin ja Suomen, pääasiassa yksityishenkilöiltä. Muutama akateemikko kommentoi, he pääsevät myös mediassa näkyville jos ovat naisia, mutta vain tämän asian tiimoilta eikä esimerkiksi väitöskirjaansa liittyen. Instituutiot ja oikeusoppineet pysyttelevät hiljaa. ”Naistenlehdissä” asiaa käsitellään siteeraamalla nuorta poliitikkonaista, tai yksityishenkilön blogia, muut artikkelit käsittelevät seksiä ja kosmetiikkaa ja ihmissuhteita ja kosmetiikkaa ja vaatteita ja kosmetiikkaa. Naisia yhteen kokoavilla muilla keskustelualustoilla asiasta ”halutaan puhua” ja ”nostaa sitä esiin”, esittämällä esimerkiksi yksi kappale kysymyksiä aiheesta.
  10. Keskustelu vaimenee, tapahtuu jotain muuta.  
  11. Samaan aikaan: Porissa tai Kajaanissa PK-yrityksen rekrytointiprosessissa n. 30-vuotias mies valitaan vaikka hänellä on vähänlaisesti työkokemusta, koska toinen hakija, huomattavasti kokeneempi samanikäinen nainen ei vain tunnu ”aivan sopivalta” tehtävään. Metsäteollisuusyritys tekee tasa-arvojulistuksen mutta pituusleikkurille kesätuuraajaksi ei hae yhtään naista, koska tieto hausta julkaistaan vain paikallislehdessä ja liikkuu puskaradiossa teekkarien perinteisessä klubissa jonne ei naisia hyväksytä. Suosittu kotiäitinä työskentelevä bloggaaja suosittelee kaikille naisille omaa valintaansa ja kertoo sen olevan yksinkertaisesti parasta ikinä, joten sitä voi kehottaa kaikkia naisia tavoittelemaan koska se sopii kaikille naisille. Tämä logiikka ei kuitenkaan päde vaikkapa keskijohdon tehtäviin hakeutumiseen tai väitöskirjan tekemiseen, se sopii vain tietynlaisille naisille jotka tietty saa sen valinnan tehdä ja se on hienoa, mut ei vaan tavallaan kaikille sopivaa eikä oo esimerkiksi tämänkään bloggaajan juttu. 
  12. Radiossa soi Anssi Kelan Puistossa: ”Maailma matkaa radallaan, päivä nousee uudestaan. Ei mikään muutu milloinkaan, kaikki säilyy ennallaan. Samat tuulet puhaltaa, samat sateet lankeaa.”

 

Avainsanat:
Kulttuuri Suosittelen Ajattelin tänään Uutiset ja yhteiskunta