Tämä viikko on ollut nopea kaikin puolin, eikä vähiten siinä mielessä miten nopea olo mulla on ollut. 

Nopeus on ilmentynyt mm. näin

• nopeita hiilareita, nopeita verensokerin heilahteluja, upeita makuelämyksiä
• nopeaa lounasseuraa: ystävältä tuli viesti että voiko tulla luokseni safkaamaan ja kymmenen minsan päästä ovikello jo soi
• nopeita päätöksiä, mm. seminaarin väliinjättäminen ja jatkoille päätyminen
• nopea poistuminen em. jatkoilta
• nopea nousuhumala arki-iltana 
• se kaikista nopein olo: kun aivot vaan juoksee ja näen melkein silmissäni synapsien välähtelyn. juuri nyt on meneillään niin paljon kaikkea, ajatukset ja tunteet nivoutuu yhteen ja aina vahva intuitio vie tällä hetkellä ihan täysiä

Ainiin ja se ystävänpäivähän on tänään. Täytyy sanoa että tämä ei ole ehkä se turhin juhlapäivä eli tekosyy myyntikamppiksille (väkisin väännetty ”suomalainen halloween” on), mutta minulle suht merkityksetön. Jenkkityyppinen rakkaus-ystävänpäivä on minusta lähinnä kiusaannuttava enkä suhteissa ollessani ole millään tavalla kokenut sen olevan syy odottaa tai järjestää huomionosoituksia. Nyt en seurustele, enkä koe päivää vaikeaksi tai tunne oloani mitenkään erityisen yksinäiseksi. Rakastuneet on siinä hattarassaan ihan joka päivä, jos ovat.

Ystävänpäivä on kaunis ajatus, mutta kliseisesti totean että en tarvitse syytä tai teemapäivää kertoa rakkaille ystävilleni arvostavani heitä, vaan teen sitä jatkuvasti. Ylipäänsä siis ihmissuhteiden arvostus ja rakkaista välittäminen pitäisi mielestäni tapahtua luonnostaan ja sisäsyntyisesti, ei kalenterin eli markkinavoimien kannustamana.

Tässä vielä muutama ystävänpäivän aforismi <3 <3 <3

Jepp.