Ai mitkä hormonit?

Voi pojat ja tytöt tätä hörmöönien hurmaa.

Posti toi tilaamani kirjatilauksen. Mielenkiinnolla aloin selailla tilaukseni sisältöä, päällimmäisestä opuksesta aloittaen. Kirjan ensimmäisiä sivuja lueskellessani huomasin liikutuksen aallon hulahtavan ylitseni. Silmäkulmat kostuivat. Pari riviä eteenpäin luettuani aloin niiskuttaa, ja sivun loppuun päästyäni vollotin jo räkä poskella. Antin katseesta paistoi hämmentyneisyys ja huvittuneisuus hänen vilkuillessaan vuoroin parkuvaa vaimoaan ja vuoroin hyppysissäni pitelemääni kirjaa. ”Kerää ittes nainen” tokaisi hän ratketen nauramaan.

Ja se kirja. Ei, se ei ollut riipivän traaginen romaani, vaikka äkkiseltään kuvitella saattaisi.