Jo on gurmeeta

Kun jonkun tutun kanssa juttelee niitä näitä raskausajasta, tuntuvat usein raskausajan oudot ja vähemmän oudot mieliteot tulevan jossain kohtaa puheeksi. Kovin moni on näistä multakin tiedustellut. Omalla kohdallani ei mitään selkeitä raskausmielitekoja ole ollut – mitä nyt keskiraskaudesta alkaen mandariinit olivat kovassa huudossa ja nyt loppuraskaudessa olen popsinut appelsiineja aika huimia määriä. Mummuni kertoi, että hänen odottaessa isääni piti vaarin lähteä välillä keskellä yötä naapurin viinimarjapuskiin marjavarkaisiin, kun mummu ei kyennyt punaherukoiden himoltaan nukkumaan. Antti taasen puhui tuttunsa vaimosta, joka oli raskausaikanaan pistellyt ääntä kohti perunajauhoa lusikalla suoraan paketista. 

Tänä aamuna kuitenkin heräsin siihen, että mieli teki aivan älyttömän ylitsepääsemättömästi makaronia ja voita. Siihen puolille päivin onnistuin ignooraamaan mielitekoni täyttämällä mahani voileivillä, hedelmillä ja jugurtilla kuten normaalit ihmiset ikään, mutta välipalaa kaapeista penkoessani käteeni osui pussillinen rakettispagettia ja se oli sitten menoa (nimenomaan rakettispagettia piti Antin ostaa viime viikolla jauhelihakastikkeen kaveriksi, koska jotenkin kaipasin sitä suutuntumaa. Weird.).

Lounaana siis tänään tämmöstä gurmeeta. Ei saatana. Raskaus, lopu jo.

**

Sainpa taas muuten tuntea oloni ihan oman elämäni superstaraksi. Tuolla järkyttävässä jää- ja loskalillingissä vesisateessa kahlattuani ja talikoituani huomattavan määrän lumen alta paljastunutta poninpaskaa päätin palkita itseni kuumalla, pitkällä suihkulla. Siinä tukkaa pestessä taisin hyräillä jotain ikivihreitä (taisi mm. Juicen Marilyn olla soittolistalla). Hyräily karkasi pikkuisen lapasesta ja jossain kohtaa hoilotin oikein isoon ääneen. Kiva vaan, että joku dorka on keksinyt kylppäriämme aikoinaan remppaillessa laittaa suihkun tuuletusräppänän tien puoleiselle seinustalle. Näin ollen ääni kantautuu suihkun puolelta suht. hyvin esimerkiksi tuohon kylänraitille. Siinä veisatessani rävähti kylpyhuoneen ovi yht’äkkiä auki ja hiukan hätäntyneen näköinen Antti toljotti suihkun oven takana betonimuruset työvaatteista varisten.

 

A: Onko sulla rakas kaikki ok?

S: On, kuinni?

A: Kauhee meteli kuulu tohon parkkipaikalle.

S: …

A: Luulin että sulla on ihan karmee supistus tai jotain.