Tästä kesä voi alkaa..

Mun vaisto fwb:stä taisi osua oikeaan, kun on kontakti hieman hiljentynyt. Se oli ihan odotettavissa, mutta tuntuu silti kirpaisevan. Varsinkin näin kesää vasten, joka ahdistaa tulollaan muutenkin. Olisi ollut ihanaa saada läheisyyttä vielä hetken pidempään. Toisaalta taas, ehkä parempi lopettaa ajoissa eikä jäädä liiaksi koukkuun – niinkuin näyttää jo käyneen. Ahdistaa olla mustasukkainen. Ahdistaa olla saamatta mitään vastausta viesteihin.

Kesähän on (muiden ihmisten mukaan) mahtavaa aikaa, milloin voi mennä ja tehdä, tavata ihmisiä ja iloita.  Itseäni pelottaa ne tyhjät päivät. Jos muut on matkoilla ja itse haluaisi tehdä jotain eikä siihen saa seuraa. Pelkään jääväni sisälle istumaan ja murehtimaan. Pelkään olevani yksinäinen koko kesän. Pelkään iloisia kysymyksiä syksyllä töissä ja hämmentyneitä ilmeitä, kun kesä ei ole ollut yhtä aktiivinen kuin odottavat.

Pelkään, että tää ahdistus jää muhun.

Suhteet Oma elämä Rakkaus Seksi

Vitun sunnuntait

Koko kevään kaikki viikonloput on ollut varattuja. Menoja, ajatukset muualla, porukkaa ympärillä ja paljon tekemistä. Hyvä! Vihdoin nautin vapaasta viikonlopusta, pitkistä aamuista, kerrankin. Paitsi.. tänään se iski. Mulla ei ole seuraa ympärillä. Mä olen kotona. Mähän olen yksin. Mähän olen yksinäinen. Mulla on tylsää. Tuli se paska sunnuntai, se paskin yksinäisyyden sunnuntai jota mikään sade ei pese pois. Vaikka kuinka nauttisi peiton alla sarjoista, on haikeus lähellä ja kyynel silmäkulmassa koko päivän. Se sunnuntai, joka kertoo että mä olen yksin tänään ja tulen olemaan loppuelämäni. Koska maailmankaikkeus on kai päättänyt niin.

Päätin myös, että friends-with-benefits-tuttuni on ollut viikonlopun jonkun toisen kainalossa. En tiedä onko. Eikä sillä pitäisi olla merkitystä. Ärsytti silti ja sainpahan lisää ikävää ajateltavaa.

Miten sitä osaisi muuttaa ajatusmaailmaansa?

Suhteet Oma elämä Rakkaus