Tapasin yhden pojan. Oli tuttu ennestään. Istuttiin iltaa, vähän pidempäänkin.

Ehdotin, että se voi tulla mun luo nukkumaan, niin pääsee nopeammin töihin. Se tuli viereen nukkumaan. Se nuuhki mun poskea. Mietti oliko se kovin hyvä idea.

Se sanoi, ettei siihen saa rakastua. Enkä rakastunutkaan. Mutta haluaisin sen uudestaan viereen nukkumaan. Se tuntu hyvältä.

Miksei mikään ole ikinä molemminpuolista.
Pettymys. Niin usein.