Kuinka oliiveja poimitaan?
Tässä muutaman päivän oliivisadonkorjaajan syvällä rintaäänelläni lausutut yksinkertaiset perusohjeet:
1. Hanki suurperhe. Palestiinalaisten perheet ovat usein suuria, ja nyt ymmärrän miksi. Joukossa on voimaa kun tyhjennettävänä on kaksisataa puuta tai enemmän. Kaksi nuorta sälliä raahaa pressun puun alle. Kaksi muuta, ehkä perheen nuoret naiset ja epämääräinen ulkomaalaisvahvistus tuo toisen pressun. Yksi, ehkä vanha mutta vetreä mieshenkilö tai nuori ja norja lapsi, kiipeää puuhun ravistelemaan oliiveja pressun päälle. Sillä välin kolme, tähän hommaan sopivat mainiosti helppoihin tehtäviin soveltuvat ulkomaalaiset tarkkailijat, seisoo maassa ja nyhtää oliiveja alaoksista, viskoen niitä pressun päälle. Yksi, ehkä äiti-ikään ehtinyt nainen, paikkaa kepillä pressussa olevaa reikää, josta oliiveja on falskannut maahan. Yksi, mielellään valmiiksi kumarainen mummoperheenjäsen kulkee ympäriinsä ja kerää falskannutta satoa ämpäriin. Samaan aikaan kaksi keski-ikäistä naisperheenjäsentä hakee teetä ja seesamkeksejä ja yksi keski-ikäinen miesperheenjäsen puhuu puhelimeen ja polttaa tupakkaa. Ymmärtänet peruskuvion. Mitä enemmän, sitä parempi.
2. Hanki aasi. Yksikään auto ei hae täysinäistä oliivisäkkiäsi ja väsymyskiukuttelevia lapsiasi sieltä, mistä aasi hakee. Alakuloisesti löntystävät aasipolot ovat jokaisen palestiinalaismaatalon vakiovaruste juuri siksi, että niillä pääsee minne vain: kivikkoiselle vuorelle, ohdakkeita täynnä olevalle pientareelle ja kiemuraisille kinttupoluille. Polttoainetta kasvaa ympäriinsä, mutta varo eväidesi puolesta!
3. Ota mukaan eväät. Oliivisatoa aletaan korjata aamuvarhaisella, jolloin kuumuus ei vielä vie järkeä. Siitä lähtien aherretaan puoleen päivään saakka, jolloin aasien kylkeen sidotut säkit paljastavat herkkunsa ja on ensimmäisen tauon aika. Vaihtoehtoisesti aasin korvaa joku perheenjäsenistä, joka kiikuttaa työn raskaan raatajille syötävää. Pilaantumattomaksi kuivatettua vuohenjuustoa, taboon-vehnäleipää ja kokonaisia kurkkuja nyt ainakin. Sekä tietysti teetä ja kahvia (aina pitää olla molempia) pannusta ja termarista.
4. Ole nopea. Länsirannalla poimiessasi on hyvin todennäköistä, että siirtokunta on pystyttänyt itsensä oliivimaillesi tai niiden läheisyyteen. Tästä johtuen tarvitset erikoisluvan israelilaisviranomaisilta niiden keräämiseen. Sen myöntäminen ei ole varmaa, se tulee todennäköisesti viime tingassa ja kuinka moneksi päiväksi sen saat, siitä ei ole tietoa. Ehkä saat kolmensadan puun keräämiseen kolme päivää. Tässä vaiheessa voit palata ohjelistan kohtaan yksi ja a)hankkia lisää väkeä tai b) patistaa tupakanpolttajan töihin.
5. Ole kärsivällinen. Vaikka olisit noudattanut listaa kuin Koraania, on hyvin todennäköistä, että sadonkorjuun menestystarinaasi tulee mutkia. Myönnetystä luvasta huolimatta armeija saattaa komentaa sinut matkoihisi, sillä sadonkorjuusi häiritsee läheistä siirtokuntaa. Tai saavut aamulla oliivilehtosi parhaaseen osaan, missä tuhatvuotisten puiden luksusoliivit kasvavat, vain huomataksesi, että siirtokuntalaisvandaali on käynyt katkomassa/polttamassa parhaat puusi. Soitat poliisin, odotat sen tuloa puoli päivää ja matkustat siirtokuntaan selvittämään sotkua, menettäen samalla yhden kolmesta luvanvaraisesta poimintapäivästäsi.
Aina voit kuitenkin viihdyttää itseäsi vertaamalla menetyksiäsi naapurin kanssa, sillä näitähän sattuu. Ja toivoa, että ensi vuonna onni olisi parempi. Inshallah, jos Luoja suo.
Onnea matkaan!