2017
Vuoden viimeinen päivä. Eräpäivä tälle vuodelle koittaa tänään. Kuluva vuosi on ollut sellainen pyöremyrsky, fiilikset on hyppinyt aivan uusille ulottuvuuksille. Oon tänä vuonna ajatellut asioita enemmän kuin koskaan aikasemmin, oon podennut erittäin paljon yksinäisyyttä. Joskus se on tuntunut hyvältä mutta useinmiten ei. Oon onnellinen että oon saanut työpaikkani kautta uuden ystävän, sekä että mulla on ollut mitä tsemppaavimpia työkavereita.
Kulunut vuosi on ollut todella ajattelun vuosi, tuntuu kuin olisin pysähtynyt ajattelemaan itseäni enemmän sekä menneisyyttäni. Olen elänyt enemmänkin nykyään päivä kerrallaan kun suunnitellut kymmenen vuoden päähän jotain suuria. Jollain tavalla tämä on sitä millä työstän itseäni ja ensi vuonna lähden työstämään lisää, hyvinvointiani. Etenkin henkistä, kerrottavaa olisi paljon mutten osaa kertoa.
Kuluvana vuonna olen käynyt muutaman kerran Tallinnassa, kerran Tukholmassa, kerran Roomassa, useita kertoja Turussa ja tänään lähden reissuun.
Kuluvana vuonna oon viettänyt aikaa enimmäkseen juuri niiden henkilöiden kanssa jotka tuovat positiivista energiaan, joiden kanssa saa todella nauraa ja keskustella pitkään.
Kuluvana vuonna oon kokkaillut ja kuvaillut kokkailujani enemmän kuin koskaan. Olen kiinnostunut entistä enemmän leipomisesta ja kokkailusta, ihan vain senkin takia että niistä voi ottaa kivoja kuvia.
Oon päässyt perehtymään lisää kuvaamiseen ja oppinut vaikka mitä liittyen valokuvaamiseen!
Kuluvan vuoden aikana oon ollut useasti kiitollinen miten ihania ystäviä mulla on pitkän ajan takaa, miten rakkaita sukulaisia mulla asuu tuolla parin sadan kilometrin päässä ja äiti tottakai.
Luin vuoden sisällä hyvän kirjan Jani Toivola – Minusta tulee isona valkoinen, sekä parhaillaan luen Koko Hubaran Ruskeat Tytöt.
Toivotan just sulle oikeen hyvää Uutta Vuotta, tehdään siitä yhdessä tätäkin vuotta parempi vuosi.
Nähdään ensi vuonna, pus!!