Olen 33v vaihtelevasti iloinen, ja joskus hieman epäsovinnainen,jopa moukkamainen,tylsähkö kotiäiti kohta kuudelle lapselle.Myyrmäen ghettossa Vantaalla budjaillaan.Mieheni on yrittäjä,intohimotyönä tatuoinnit ja taide,mutta duunailee myös kuljetusalaa.Kultalusikka persiissä ei todellakaan täällä tallata,eikä omaisuuksilla mällätä.Meillä on vuokrakatto pään päällä,ruma sellainen,kovasti melua ja möykkää,raivoa ja rakkautta,mutta arkista eloa.Blogissani ei tulla vertailemaan meikkejä pahemmin,eikä hifistelemään sisustuksilla..joten lukijat jotka niitä rakastavat,voivat siirtyä seuraavaan blogiin 😉 Ruoasta pidän,ja syön itse aika kurinalaisesti.olen aina ollut semmoinen,tosin leivon liikaa.Noudatan gluteenitonta ruokavaliota itse (vapaaehtoisesti),ja en perusta paskaruokaan kamalasti.Josta päästäänkin ristiriitaan,mitä lapseni popsivat: maksalaatikkoa,nakkeja,vanukkaita ja kaikkea muuta ravintoköyhää 😀 Se,mitä äiti kokkaa,on pahaa,joten joskus se on annettava armoa,edes omille lapsilleen…;) Mutta blogini päätin pystyyn laittaa ihan mielenkiinnosta.En ole päivätöissä,lapset 11v+9v+6v+kaksoset 3,5v.Syntymätön tyyppi on kohdussa vielä.Olen kotona,ja pääosin taistelen ja tasapainoilen.Tällä hetkellä.Taistelen asemastani auktoriteettina täällä,ja yritän silti olla kiva mutsi.Sairas yhtälö,tiedän.Harrastukseni on paskanjauhanta,ja tatuoinnit.Niitä löytyy muutama tästä vartalosta.Ja yhtenä intohimona kausittain,voi pitää leipomisen.Mutta kausittain.Joskus kaupan gluteenittomat suklaakeksit on vaan niin helvetin hyviä,että kuka jaksaa leipoa häh? Mutta tämmöstä.Ei tän kummempaa.Arkista liirumlaarumia suurperheen selviytymisestä elämästä hengissä 😉
