festareita juonnetaan tunteella

Festarijuontajan duuni – siinä vasta homma. Jos sataa kissoja ja koiria taivaalta, yleisössä on tapahtunut jotain ikävää tai artisti on peruuttanut osallistumisensa koko festarointiin – juontajan on pidettävä pokka ja innostettava porukka mukaan tilanteessa kuin tilanteessa.

Järvenpään Puistobluesissa Njassa juonti varmalla otteella ja vuosien kokemuksella blueskansan läpi hikisen päivän. Satoi tai paistoi. Tunteella sitä vedetään, ei papereista lukemalla.

Ruisrockissa oli aikoinaan vanha kunnon huonoin vitsi-hetki, jota raahauduttiin aina niemenkärjen bissealueelta asti kuuntelemaan. Pedro Hietanen viiksineen kapusi lavalle ja kröhästen aloitti perinteeksi muodostuneen vitsipläjäyksensä. Ja aina nauratti.. missäköhän syy! 😉 Ruisrock-dokkarissakin (olin itsekin joutunut härökuviin mukaan.. apuuva!) oli juontajista juttua, sitä pellepukududea, Jusu Lounelaa en oikein ole koskaan diggannut. Mutta Jone Nikula sen sijaan on rock-kukkona passeli lavalle. Tyylinsä kullakin.