hierojalla

kesken työpäivän- kyllä! Niin kauan kuin se vain on mahdollista, niin käytän tilaisuuteni hyväkseni ja käyn hoitamassa kroppaani urheiluhierojan luona. Niin luksusta se ei sentään ole, että saisimme käsittelyn ”virman piikkiin”, mutta tämän iisimmäksi homma ei voi mennä. Tarvitsee vain muistaa varata aika heti, kun hierojan ajanvarauspäivät ilmoitetaan. Ja ah, sitten odottaa kunnes päivä koittaa! 🙂

Vanhat selkävaivat saavat kummasti kyytiä, kun fasettilukot napstahtelee auki! Nips naps! Loppupäivä meneekin sitten euforisessa tilassa – fyysisesti paikalla, henkisestä en niin mene vannomaan. Tulee ainakin käytyä säännöllisesti ja muistaa hoitaa myös kroppaa kiireisen arjen keskellä. Ilman tuota tukirankaa kun ei oikein tule toimeen. Kerran selkävaivainen on aina selkävaivainen, oireet vaan saattavat tulla erilaisina iänmyötä esille. Työhyvinvoinnin puolesta liputtaisin, että kaikilla olisi sama mahdollisuus!