Living on a Prayer

Raise your hands! Aaah ja niinhän me tehtiin! Kädet ylös ja peffat penkistä! Ei ollut pilettejä timanttisille paikoille, mutta hei Jovi ottaa yleisönsä riville kuin riville. Kuten totesi heti alkuun, tämä ei ole mikään tv-show! 😉

(Vieressäni tosin istui vanhempi naishenkilö, KOKO keikan ajan ja nyrpisteli naamaansa, kun sadetakki heilahteli ja pirskautteli vettä. Keikka on keikka- no can do.)

Tuli sieltä taivaalta vettä, rakeita tai auringon paahdetta, niin Jovi ei petä. Viimeisessä biisissä oli niin huikea tunnelma, että fiilistelyt jatkuivat keikan jälkeen aina vuoteen 1995, kun Jonkkari Bonkkari esiintyi Ruisrockissa. Naureskeltiin kaverin kanssa, kuinka Ruissi oli silloin ihana piknik-henkinen mesta.  Aina viltit ja eväät messissä, heiteltiin frisbeetä ja lippu tuupattiin maahan merkkinä meidän ”leiristä”. Jovin keikka oli aivan must silloinKIN  ja paahtessa jorattiin samat hittibiisit kuin nyt sadetakkien kohinassa.

I love it!!!

ps. S-ketjun pussit voi ottaa näinkin käyttöön! :D