eli tiimipäivän kehittelyä! Mitähän sitä keksisi.. olen ollut tiimipäivissä, jossa on kymmeniä ihmisiä ja vain kourallinen. Nyt pitäsi jälkimmäisenkaltaiselle ehdottaa toimintaa. Virallinen osuus on toki minusta riippumaton, mutta se ”epävirallinen” on harteillani.  

Pitää toki lähteä siitä, millainen porukka on JA paljon on budjetti. Edellisellä kerralla mukana oli muutama viimeisillään raskaanaoleva, joten seinäkiipeilyt ja muut extremet jätettiin suosiolla väliin. Eikä meidän eläkeikää kolkuttelevakaan kovin innokasta naamaa näyttänyt vauhtia ja vaarallisia tilanteita vaativille toiminnoille. Joten keskityimme toisenlaiseen yhdessäolemiseen- ruuanlaittoon. Kaupungista löytyy ihania ravintoloita ja catering-firmoja, joiden yksi palvelukonsepteista on tiimipäivien kokkausopastukset. Keittiömestarin johdolla mekin pääsimme loihtimaan monen ruokalajin menun- sopivine viineineen. Ja kotiin lähdettiin vatsat täynnä, mieli raukeana mukavasta päivästä.

Tiimipäivän tarkoitushan on, että korostetaan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Jätetään ne viralliset tittelit pois ja ollaan kaikki samaa porukkaa- ilman työtehtävien tuomaa marssijärjestystä. Joskus se onnistuu, joskus ei.

Parasta on kuitenkin, että lähdetään pois sieltä työpaikan ympyröistä- yleensä jo se virkistää ja pistää toisen ”vaihteen” päälle näille hieman jäykemmillekin työkavereille.

Onneksi pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan- sukellan viime viikkoisen Kongressi 2011 tapahtuman näytteilleasettajien markkinointimateriaalin pariin. Kenties menemme idylliseen Fiskarsin Ruukkiin taidepläjäykseen, Nuuksioon luontoretkelle tai Helsingin uniikkiin saaristoon päiväksi risteilemään ja saaria koluamaan.