Tänään sattuikin vähän toisenlainen spinning-sessio, kun ajelin kotiin kaatosateessa tanssitunnilta. Pienen pieni kirppuautoni lähti mutkassa vesiliirtoon ja tömähti ojan pohjalle niin että heilahti.

Se tunne, kun huomaat olevasi matkustajana – etkä voi tehdä mitään.. hyi kamala! Onni onnettomuudessa, ettei rysähtänyt läheiseen sähkötolppaan. Silloin olisi voinut käydä  pahasti. Nyt selvittiin pelkällä pelästymisellä. Selkää vähän kyllä kolottelee, joten pitää käydä näyttäytymässä lekurilla. Kolarivaivat kun saattavat tuoda jälkijunassa jos jonkinmoisia vaivoja.

Autokin oli ajokunnossa, kun hinausauto sen ojasta kiskoi ylös. Aikamoinen sessio tosin, kun paikka on hankalasti Kehä I rampilla – moni ohiajanut ei tainnut ensin uskoa, että pitää oikeasti hiljentää.. kun hinausauto joutui ottamaan vääränpuolen kaistalta tilaa.

Hinausauton kuljettaja huikkasi: hyppäähän takaisin puikkoihin, vaihde vapaalle, käsijarru pois ja sitten mennään! Ja niin sitä mentiin, taisi nähdä meikänaisen naamarista, että hirvitti koko kotteron kaatuvan, kun sen verran jyrkässä kulmassa auto tuli ylös kuopasta.

Nostan hattua ja kiitän syvästi kaikkia, jotka pysähtyivät kysymään onko kaikki ok. Ensimmäisenä pyssäsi bussikuski, sitten pysähtyi vanhempi mies maasturillaan. Maasturimies oli jo ottanut köyden valmiiksi – valmiina vetämään autoa ojasta ylös. Vielä hinausautoa odotellessa ja mieheni autossa lämmitellessä paikalle kipitteli tienpiennarta pitkin keski-ikäinen nainen, joka huolestui kun toinen auto on ojassa ja toinen ikkunat huurussa vähän matkan päässä hätävilkuissa. Hän oli parkkeerannut kauas onnettomuuspaikalta ja juoksi ramppia pitkin tarkistamaan mikä on tilanne.

Upeaa kansalaisaktiivisuutta, kiittän ja kumarran – jos olisin satuttanut itseni pahasti, olisin ollut aikamoisessa pulassa ojanpohjalla ja todellakin tarvinnut apua. Haluan vielä mainita, että kaksi ensimmäistä pysähtynyttä olivat ulkomaalaistaustaisia. Auttamisen kulttuuri on selvästi asia, jonka me voisimme imuroida maahanmuuttajilta myös omaan kulttuuriin.

Nyt on olo kuin salitreenien ja saunan jälkeen. AIVAN poikki. Fyysinen tärinä ja pelästys on vaihtunut huojennukseen. Pelko mitä olisi voinut käydä istuu kyllä edelleen hartialla pohdiskelemassa.

Huomiseksi on luvattu samanlaista jatkuvaa sadetta.

Ajakaahan varoen, vesiliirto voi yllättää!