Pöly ja kevät, siinäpä erottamattomat kaverit

Tuosta edellisestä Dusty Springfield postauksesta tuli mieleen otsikon kaverit, pöly ja kevät. Nuo erottamattomat kaverit, jotka piinaavat keväisin auringon paistaessa matalalta ja paljastaen laiskan huushollinpitäjän pölypesät. Onneksi itse ei ole niin pilkun tarkka, toisin kuin monet muut. 

Työkaverini ihmetteli ääneen, miten täällä Suomessa on niin pölyistä – eikö meitä häiritse se? Hän on itse japanilainen ja aloimmekin pohtia asiaa yhdessä tuumin lounasporukalla, onko muualla maailmassa pölyttömämpää? Ainakin hän oli huomannut, että täällä on pölyisempää kuin Japanissa. Tiedä häntä, en ole siellä käynyt,  eikä osanneet muutkaan suomalaiset / pari muualta muuttanutta sanoa juuta tai jaata.

Johtuukohan suomalainen pölyisyys kuivasta huoneilmasta, mutta onhan sitä kuivaa muuallakin.. Njääh. Enpä tiedä. Onko Lilyläisillä kokemuksia?

Rätti ei heilu tarpeeksi usein meillä, kun en ole asiasta ahdistunut. 😉 Ylläoleva kuva on hyvä esimerkki. Kaivoin vanhoja huilunuotteja esille harjoitellakseni viikon päästä tulevaa esitystä varten ansatsia ja ääneen vaikuttavaa tukea, jonka avulla ilman määrää säännöstellään passeliksi. Nuottien välissä oli pienen pieni untuva! Se on lennähtänyt lemmikkilinnultani nuottien väliin joskus vuonna nappi ja kivi. Lintuja minulla oli 15 vuoden ajan, mutta ei viimeiseen kahdeksaan vuoteen.

Pöly siellä, untuva täällä. 

This is the way I rowl!