Heureka!!!
Hyvää itsenäisyyspäivää!
Koska mieheni on tänäänkin töissä jäi aikaa pohdinnalle.Yllättäen paras idea syntyi siivotessa. Ja kyllä, vietän itsenäisyyspäivän yksinäni (huokailevan koiran kanssa) ja siivoten.
Mutta siis asiaan.Sain tilattua satiininauhat ja keksin tavan missä saan ihan pieniinkin pukuihin helpon ja hellän pukemis mahdollisuuden.Enempää en uskalla sanoa koska monasti idea on ajatustasolla paljon hienompi ja kätevämpi kuin käytännössä.
Onneksi minulla sattuu olemaan kangasta jolla kokeilla ideaa, ei tarvitse tärvätä hienoa pukua kokeiluihin.
Piirtelin kaavaa ja koitin laskeskella kuinka monta pukua saan tästä yhdestä hääpuvusta tehtyä.Päädyin lukuun 8.Voi olla että sekin on väsyneiden aivojen tuotosta mutta uskon että luku on oikea.Lisäksi puvusta pitäisi saada niitä 60x60cm liinoja. Kaavaa piirtäessä oli (jälleen kerran) monesti usko loppua kesken koska mitat ovat oikeasti niin pieniä.Koska omat lapset ovat jo aikusia ja vauva ajoista on jo melkoisesti aikaa (puhumattakaan siitä että pienin lapsistani painoi syntyessään 3510) tuntuu ihan 50cm vaatekin järjettömän pieneltä.
Kuulun myös ryhmään nimeltä untuvapakkaus (löytyy fb:stä) jossa tehdään keskosina syntyneille vaatteita talkoovoimin ja osin myös lahjoituskankain ( moni, niinkuin minä, käyttää ihan omia kankaita).Siinä ideana on tehdä pieni äitiyspakkauksen tapainen pienenä syntyneelle joka on sitten ilmainen, postikuluja lukuunottamatta, saajalle. Niistä töistä on nämä pienet koot tuttuja, mutta silti ne tuntuvat jotenkin käsittämättömän pieniltä.
Piirsin koot 35-40. Ja koska valun silmistäni helposti koetin olla ajattelematta sen enempää.
No, vähän jo mallailin kaavaa puvun edessä ( aivan loistavaa että voin käyttää myös vuorikankaan hyödyksi!) , vielä en helmaa lukuunottamatta ole saksia käyttänyt puvun purkamiseen.
Itseni tuntien, etenen puku kerrallaan niin että lahjoitettu puku on viimeiseen saakka sovitusnuken päällä. Jotenkin se puvun arvokkuus (lahjoitetun puvun) on niin suuri itselle (en raaskinut ostaa omaa pukua vaan vuokrasin sen) puhumattakaan siitä tunnearvosta joka puvulla on lahjoittajalle, etten vaan pysty sitä käsittelemään kangasläjänä.
Tämän enempää en ole päivän aikana saanut tehtyä , ehkäpä se on tarpeeksi ottaen huomioon että on itsenäisyyspäivä =)
Seuraavaksi kerraksi lupaan pari kuvaa aiheesta
ja jotakin valmista