Esikoiskirjakerho kirjafriikeille

Esikoiskirjakerho kirjafriikeille

Esikoiskirjat ovat kirjallisuuden kiinnostavinta ja riskeintä aluetta: sieltä löytyvät sekä tulevat trendit ja lahjakkuudet että pahimmat rimanalitukset, joiden lukemiseen käytetty aikakin turhauttaa. Olen aina harmitellut sitä, että hyvistä esikoiskirjoista saa yleensä tietoa vasta siinä vaiheessa, kun joku muu on ne jo bongannut tai palkinnut. Ja mikä kaikki kiinnostava jää löytämättä? Vaan eipä hätää: kirjafriikeille on […]

Inahdus

Bränditöntä naistenpäivää

Naistenpäivän pika-ajatus: sain töihin kirjan, jonka tiedote oli sikäli onnistunut, että se pisti miettimään muutakin kuin kirjan aihetta. Katleena Kortesuon Tee itsestäsi brändi – asiantuntijviestintä livenä ja verkossa (Docendo 2011) on selkeästi ja vetävästi kirjoitettu viestintäkirja, jossa käsitellään bloggaustakin, mutta siitä lisää myöhemmin. Tiedotteessa sen sijaan kerrottiin, että Kortesuo sai kirjaan vain kolme miestä kertomaan omista […]

Inahdus

Viikon piiri pieni pyörii -uutinen

Takuu: Lupaan, että tämä ei kiinnosta muita kuin kirja-alan ihmisiä, mutta koska heitäkin lukijoissa on, niin täytyy tietysti kommentoida. Otavan pitkäaikainen kustannusjohtaja Leena Majander-Reenpää on nimittäin siirtynyt vuoden sapatin jälkeen Bonnieriin (joka omistaa Tammen). Hesarin uutinen löytyy täältä. Entäs sitten? Jos tämän uutisen yrittäisi siirtää vaikka kännykkämaailmaan, niin voisi vähän liioitellen sanoa, että uutinen olisi suunnilleen sama jos […]

Kirja häähumun ja Tuksun ystäville

Kirja häähumun ja Tuksun ystäville

Aamun Hesarista tuli järkytys. Kuiskaaja-palstalla paljastettiin, että viime syksyn anonyymin Prinsessan kirjeet -romaanin (Teos 2010) on kirjoittanut Aina Bergroth, josta olen saanut kuvan lahjakkaana ja sympaattisena nuorena kirjailijana. Voi hirveää. Sain itsekin Prinsessan kirjeet arvostelukappaleena. En kirjoittanut siitä mitään, kun se oli mielestäni niin nolon huono eikä huvittanut edes arvailla, kuka sen on kirjoittanut. Kirja on niin […]

Alice Munro: Liian paljon onnea

Alice Munro: Liian paljon onnea

Summa summarum: Lilyn esittelyssä luvataan, että kerron mihin uutuuksiin tulee tarttua. No TÄHÄN. Tarttukaa tähän! Alice Munron uusin novellikokoelma Liian paljon onnea (Tammi, 2010, suom. Kristiina Rikman) on niin hieno, että vaadin hänelle jälleen kerran Nobelia. Arvio: Pyrin välttämään sukupuoleen vetoamista, mutta sallinnette poikkeuksen tämän kerran. Väitän, että jos Munro olisi mies, hän vilahtelisi Nobel-veikkauslistoilla […]

Inahdus

Kirjablogi, josta tuli matkablogi

Lähden Lilyn lanseerausviikolla sopivasti lomalle. Nähtäväksi jää, toimiiko kohteessa netti – pitkäaikaiset lukijat tietävät, että mun kohdalla loma tarkoittaa yleensä saaristoa tai tropiikkia tai ainakin jotain, joka on henkisesti kaukana kotoa. Tällä kertaa mennään ymmärrettävistä syistä tropiikkiin. Lämpötilaero näyttää olevan tällä hetkellä n. 56 astetta. Kirjoja on pakattu laukkuun maksimisetti (mm. Alice Munron uusin kokoelma), joten […]