Mielensäpahoittaja is here

Ajattelin ilmaista olevani olemassa. Kyllä minä niin mieleni pahotin: olemme olleet ilman nettiä perjantaista asti – god only knows why. Ainakaan Welho ei tiedä, niin avuliasta ja ystävällistä kaukopalvelua kuin sieltä saakin: ainoa, mitä pystytään tekemään on buuttaamaan modeemi kerta toisensa jälkeen, pidättelemään hengitystä ja toteamaan, että ei. Tämä kaikki aiheutui ilmeisesti katutyöremontista, joka ensin katkaisi netin koko talosta – nyt kyllä muun talon yhteydet toimivat paitsi meidän. Jäämme odottamaan päivää, jolloin saamme elävän huoltomiehen paikalle, jos hän nyt pystyy tekemään muuta kuin buuttaamaan modeemin.

Ilmeisesti tämän kaiken tarkoitus on antaa mulle lisää lukuaikaa. Tällä hetkellä olen netissä kännykän välityksellä, ihan toimivaa mutta hidasta. Kuvien latausta ei viitsi harkitakaan.

Joka tapauksessa jäi eilen kertomatta, että 1) oli kirjan ja ruusun päivä, tosin aiempia vuosia pienempänä tapahtumana 2) Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja sai Kiitos kirjasta -mitalin.

Mielensäpahoittajasta on selvästi tulossa omanlaisensa Puhdistus, tosin Suomen maaperällä. Se on musta edelleen viime vuoden hauskin kirja, joten jos ette vielä ole lukeneet, niin lukekaa!

Meillä kaikissa asuu nimittäin pieni mielensäpahoittaja. Jatkan pahan mielen ilmaisuja Welhon suuntaan – kyllä ei ennen ollut näitä kaiken maailman interneettejä joista kukaan ei ymmärrä miten toimivat tai eivät toimi. Ennen laitettiin töpseli seinään ja aina toimi, jos oli sähkölaskunsa muistanut maksaa. Kyllä ei tätä nykyaikaa ymmärrä.